Duođai, áiggi gollama ilá fuobmá šat. Skuvla ja eará bargu lea olu ja ruovttusge váilui vel feara mii — goit bearjadaga rádjái. Mearridin viimmat čoavdit seaŋga- ja soffaáššiid ja njuiken linjebiilii Limingantulli guvlui. Rukses Ruossa Kontti-gávppis ledje soffat vel vuolidusas, seaŋga ja vel mikrouvdna maid gávdnojedje, ja buorimussin vel ahte daidda oaččui oalle hálbbes fievrrideami gitta ruoktot, nu ahte dat bohtet ihttin njuolgga ruoktot ja mun dušše rában uvssaid.

Na, nubbin buorimussin: go galgáhan juohke sápmelaččas rátnu leat! Ja mun gal gávdnen aiddo muddága. In dieđe lešgo ullus gođđojun, muhto čáppis dego iđitguovssu giđđadálvit. Dát galgá seaidnái, vai oidno bures!

Dál go ožžon vel boares beavddi min instituhta jođiheaddjis ja soffa & seaŋga bohtet ihttin, ii báze váilut go nubbi bargobeavdi ja stuorát hildu — dat jovdet dasto Ikeas duorastaga, gitta uvssa duohkái lihkus. Finadin johtilis mohki Anáris čoaggimin muhtin dárbbašlaš smávvadiŋggaid váhkoloahpa badjel vai sáhtán goarrut ja riessut ođđa liinni ja gávtti jeđe vel divustit láđđegávtti, go mus geardde lea vel ođđa goarrunmášenge, dego lehpet juo oaidnán: Husqvarna boares ruovdegáŋga, mii doaivvo mielde gierdá mu anus goit moadde jagi.

Viessogálvvuid dáfus mus álgá leat eallin ortnegis. Orru hui somá, go lean máŋgga jagi maŋŋá vuot beassan iežan báikki čiŋahit iežan vuogi mielde.

Eanemusat goit lean gealdagasain ođđa pássa vuordimin, go dat galggašii ollet bearjadahkii. Čuovvovaš váhkus dasto dát skuvlamánná dolle Ottawai, Kanadai čuovvut Árktalaš gielaid symposiuma! Mu vuosttaš girdi Átlantta badjel, sávvet munnje miehtebiekka…