
Posted on 2 marraskuun, 2021
Paldattâllâm ärbivyevih já Halloween Säämist
Ko mun jo lam riemmâm čäälliđ kulttuuraašijn ohtii te mane jiem tääl nube tovegis, ko Yle Säämist lâi nuuvt mielâkiddiivâš artikkâl Halloween-juuhlij já naamijái puátimist Suomân já meiddei Sáámán. Anarâškielâliih šoddâdeijeeh kiäid tađe várás sahhittellii oroin lemin viehâ kriittisiih tággáár import-juhle iähtun, já mun kale iberdâm tom ete ko tot vistig-uv lii hirmâd uđđâ äšši oles Suomâst ige tot lah kuullâm jieijâs pärnivuotân, te tot oro tuššen já omâsin. Nuuvt tot oro já oroi munjin-uv.
Kuittâg tom ferttee kale jo njuolgist miettâđ ete tot kulá párnái já nuorâi kulttuurlâš pirrâsân jo pirrâ Suomâ. Veikâ tot ličij-uv kávpálâš kulâttemjuhle mon oro vuovâsin ucášiđ já hilgođ, te škoovlâin já arâšoddâdmist lii muu ibárdâs mield kenigâsvuotâ kieđâvuššâđ meiddei tágárijd almonijd já juhleaaigijd máttááttâsâst tâi mudoi jieijâs tooimâin. Nuuvt ete ko Aanaar škoovlâst láá uáppeekode iävtuttâsâst meridâm toollâđ teemaoho já toos kullee naamijáid, te škovlâ parga eidu jieijâs laavâst miäruštâllum já máttááttâsvuávámist sierrejum šoddâdempargo siämmáá náálá ko juovlâi já eres juuhlij puotâ.
Puoh tehálumosin šoddim kuittâg smiettâđ polâttettee já jiäráskittee mainâsij uási säämi arâšoddâdmist. Mainâstem já mainâsij peht šoddâdem já máttááttem láá ain kuullâm säämi šoddâdemärbivuáhán jis mun lam olmânáál iberdâm. Veikâ mist ij lah lamaškin samhain sulâstittee loppâive juhle, te mist láá kale valjeest kommemainâseh, stááluh já eres huáđđooh jyehi poovnâ tyehin moi peht láá máttááttâm párnáid já nuorâid lattiđ olmânáál sehe kunnijâttiđ luándu vuoimijd, maddârij vuoiŋâid já uáinimettumijd.
Paldee mainâsijn lii lamaš eromâšávt tovle tehálâš rooli, ko toi peht párnááh láá opâškuáttám kuáhtáđ palo torvolijn pirrâsijn nuuvt, ete sist lii stuárráábin tastoo táiđu kuáhtáđ paldee tiilijd já toimâđ tain torvolávt. Párnááh ferttejii eromâšávt tovle oppâđ viehâ tooláá toimâđ jiešráđálávt, já jiäráskittee mainâseh välmejii meiddei toos. Tai mainâsij peht láá máttááttâm meiddei mooraal já tabufáádái pirrâ, tegu veikâ iäpárâšmainâsij puotâ.
Já toh paldattâllâmmainâseh láá lamaš, já láá vala-uv ennuv — puoh vuáŋŋái já varâlij kuovskâsij lasseen muštám, ko ohtâ almai eeđâi Siida-museo puáris Stáluid já gufihttariid máilbmi -čáitálduv pirrâ maaŋgâ ive tassaaš, ete masa oroi ete sämmilijn iä eres mainâseh lekken. Jieš-uv muštám ko luuhim tovle Crottet Kuun metsä -kirje párnážin, ete kale toh komeh já vajâldeijee jaamišeh lijjii masa jyehi muštâlusâst. Já tothân lâi peri kiäsutteijee! Säämi mainâsijn ulmuuh mulsuu häämi ellen já maassâd já vajâldii tubdâmettum pálgái mield – já kavnii immâšijd.
Loopâst párnááh meiddei läävejeh mudoi-uv lijkkuđ váhá jiäráskittee mainâsáid já feerimáid, tagaráid main lii váhá vaarâ smakkâ mield. Torvolâš tile já tobdoi já palo kieđâvuššâm ahetääsi mield ležeh vaarâ täst-uv čuávduseh Halloween paldee oosij kieđâvušmist.
Stáluid ja gufihttariid máilbmi iälá ain nettičáitáldâhhân Siida nettisiijđoin, mutâ tot oro jo hirmâd puárisin ige tot lah ko tuše orjâlâškielân. Tast ličij-uv juurdâ — vijđediđ já uđâsmittiđ meiddei taam čáitálduv puoh sämikieláid já mane ij uásild suomâkielân, teikâ rähtiđ uđđâs. Meiddei Kuun metsä uážuččij almostittiđ meiddei suomâkielân uđđâsist, ko tääl tom ij oro kavnâmin kosten – luhhoost tom finnee kuittâg sämitiggeest nuorttâlâškielân. Lentonoidan poika (Girdinoaiddi bárdni) lâi meiddei jiäráskittee luhâmuš párnážin, já anarâškielân láá jo almostittum Sigá maainâs -kirjeest motomeh mainâseh.
Ete ama taid puávtáččij čokkiđ já toimâttiđ uđđâsist já sárguttiđ veikâ uđđâ kuuvijd, vâi taid teemaid ličij laiđiittâs já säämi keččâmkuávlu meiddei onnáá peeivi tárboid. Meiddei anarâš párnááh já eres-uv sämipárnááh šaddeh maailmist, kost Halloween lii já skipáreh juhloh tom, ete ij aainâs oro vuoigâlâžžân toppâđ tom uuvsâ sämikielâlii šoddâdempargoost já sierriđ toos uásálistee párnáid vuod iärásijn.
Mainâšum artikkâl, kirjeh já materialeh:
- Kuldâl jienâ: Kulá-uv Halloween Sáámán? toim. Anja Kaarret, Sáárá Seipiharju 29.10.2021, luhhum 1.11.2021 https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/kuldal_jiena_kula-uv_halloween_saaman/12165787
- Anna-Liisa Guttorm & Arja Hartikainen (toim.): Stáluid já gufihttariid máilbmi http://www.samimuseum.fi/maahisweb/sapmi/sa_tarinat.html
- Annukka ja Samuli Aikio – Riitta-Kaarina Tikkamäki: Girdinoaiddi bárdni _— sápmelaš máidnasat https://www.samediggi.fi/tuote/girdinoaiddi-bardni/
- Matti Morottaja (toim.), Sylvi Rasmus (kuv.): Sigá maainâs https://www.samediggi.fi/tuote/siga-maainas/
- Robert Crottet, säm. Vassi Semenoja: Mannu meäʹcc – Suõʹnnʼjel saaʹmi mainnâz https://www.samediggi.fi/tuote/mannu-meacc/

Posted on 19 lokakuun, 2021
Tuostâm-uv čäittiđ?
Ain tyelittälli já meiddei tääl savâstâllâp kietâtyeje merhâšuumeest já toos lahtojeijee áárvuin — já ain eenâb meiddei njuolgâdusâin. Mađe eenâb sämmiliih uáppih kietâtyeje škoovlâin já kuursâin ege pääihist keččâmáin já ađđiistâlmáin, tađe stuárráb tárbu sárnuđ tast jiänusân. Kietâtyeje tuoijum lii muttum meiddei tađe mield ko lii puáhtám uástiđ eenâb fabrikkáálvuid hälbibân kaavpijn, já tuáján láá lohtuuškuáttám eenâb já eenâb symbolliih áárvuh tađe mield ko sämmiliih láá varriškuáttám eenâb já eenâb jieijâs päikkikuávlu ulguubel. Mun jiem lah historikkár jiemge muulsâiävtulij historjájođoi ennusteijee, mutâ kuittâg nabdam, ete taat ličij tábáhtum meiddei sämmilij pooliitlij lihâstâsttáá já tyejiaktivistijttáá, veikâ tiäđust vaarâ eresnáálá, já eres kulij.
Kietâtyeje láá ovdedškuáttám já siäiludškuáttám tiätumielâlávt viehâ maŋŋeed jis tom verdid toos, mon kuhháá sämmiliih láá áppádâm tuoijuđ argâpeeivi kálvuidis skovlâittáá já täävvirmerhâittáá. Tyejiaktivistij áánsust mist lii kuittâg oles škovlâ kost máttááttâllâđ jieškote-uvlágán säämi kietâtuojijd eres áámmátsuorgij paaldâst, servi-instituutio já jieškote-uvlágán eres tuáimeeh. Kietâtyeje láá annaam siäiludem já suojâlem sehe ovdedem árvusâžžân ovdil mii já tuáivu mield mii maŋa-uv.
Jyehi äigipaje kalga sárnuđ tast, maggaar suojâlem já siäiludem sehe ovdedem säämi kietâtyeji loopâst taarbâš. Tomhân ij kihheen vaarâ haalijd, ete tot láppoo. Tääl lii eenâb kulluuškuáttám huolâ tast, ete säämi tyeje já kulttuuralmoonmij korrâ suojâlem iärásijn palda tyeji uásteid meddâl já hiäjud iäláttâs tile já tuálvu áámmáttuájárijn leeibi. Ijge tomgin vaarâ kihheen haalijd.
Tääl savâstâllâm kulttuurlii omâstâdmist lii uážžum uđđâ noomâ (mij ep sáárnu innig om. tuše mááccuhij puástukevttimist) lii fakkist levânâm vijđásub aalmug kooskân ijge tot kuoskâ tuše säämi kulttuurân, já maaŋgah kulttuureh moid tot kuáská láá eres tiileest já sist láá ereslágán jurduuh jieijâs amnâsttes äärbi háárán. Tot lii vissásávt muttám maaŋgâi tyeji uástei jurduid tast maht já maid sij halijdeh já merideh uástiđ. Sij halijdeh eenâb tiäđu, ijge tot lah muu mielâst mihheen hettiittâsâid peic máhđulâšvuotâ.
Koččâmuš lii meiddei tast, kest lii loopâst vuoigâdvuotâ meridiđ sämikulttuur já toos kullee kietâtyeje kevttimist. Tom vaarâ ferttee juáháš tuhhiđ, ete jieijâs jurdâččemvyehi kietâtyeje iähtun ij lah áinoo, já kietâtuáján čyeccih maaŋgâi eres-uv ulmui intresseh. Tot lii vátávâš áámmátsyergi, mutâ tot lii meiddei mii ohtâsâš ärbi. Já ij tot kenski tovle lah lamaš mihheen koččâmušâidgin ete uážžu-uv tiem tâi tuom vyebdiđ tâi uástiđ talle, ko mááccuheh lijjii argâpeivikiävtust já sämmilij materiallâš kulttuur lâi ereslágán, já maaŋgâs oppii ain kielâ já kietâtyeje pääihist tâi aldapirrâsist.
Tääl mij lep kuittâg iällám aaibâs nubelágán maailmist jo maaŋgâlov ihheed, já meiddei tot maht tyeji uáppoo já máttááttuvvoo lii muttám meiddei koskâvuođâ toos. Jis škoovlâst uážžu lavkkâminstâr, uážžu-uv tom tuoijuđ vyebdimnáál? Tuotâvuotâ lii kuittâg tot ete minstâreh, heervah já porgâmvyevih iä lah tuše koččâm kirdeleijee káránâs koozâin kiän peri toppimnáál, peic toh láá ulmui, sämmilij tuájárij, konkreetlii pargo puáđus. Veikâ tom pargo ij pyevti labdeđ ovtâskâs ulmuu tohâmin, tegu tááláá ääigist tahheevuoigâdvuotâ já immaterialvuoigâdvuođah mudoi äddejuvvojeh, te tot lii kuittâg viehâ čielgâ oovtâ tâi maaŋgâ rähtee, kuárroo, suuvâ, juávhu konkreetlii pargo puáđus. Toh iä lah tuše luándu läähjih ijge tom tubdâstem ohtuunis kale kolgâččij hettiđ kiännán eellim tâi iäláttâs.
Mun lam maŋgii smiettâm, ko lam pieijâm monnii tyejeest kove kuusnii, ete tuostâm-uv. Must lii ovdâmerkkân mučis lavkkâ, mon mun aainâs anam, mutâ tot lii ruoššâpele ulmui kuárrum já tast láá sii heervah. Já mun lam uáinám já kuullâm mon jotelávt mučis heervah já kovoseh kopijistojeh kiirjijn já kuuvijn já kávnojeh forgâ kiännii ameriklii ááhu minstârkirjeest copyright-merkkimáin. Ete aaibâs seehâ siste ij äävti sämmilâškin eelliđ. Tuostâm-uv čäittiđ iärásij tuojijd? Já kiäs?

Posted on 19 lokakuun, 2021
Uskallanko näyttää?
Aina silloin tällöin ja myös nyt keskustellaan saamenkäsityön merkityksestä ja siihen liittyvistä arvoista — ja yhä enemmän myös säännöistä. Mitä useampi saamelainen oppii saamenkäsityön kouluissa ja kursseilla, sitä suurempi tarve on puhua niistä ääneen. Käsityön tekeminen on muuttunut myös sitä mukaa kun kauppoihin on tullut enemmän tehdastekoista tavaraa ostettavaksi halvalla, ja käsityöhön on alkanut liittyä yhä enemmän symbolisia arvoja sitä mukaa kun saamelaiset ovat alkaneet muuttaa ja asettua asumaan kotiseutujensa ja perinneyhteisöjensä ulkopuolelle. En ole historioitsija enkä vaihtoehtoisten historiakulkujen ennustaja, mutta väitän, että tällainen siirtymä olisi tapahtunut myös ilman saamelaista poliittista liikehdintää ja käsityöaktivisteja, vaikka toki varmasti eri tavoin, ja eri suuntaan.
Käsityötä on alettu edistää ja säilyttää määrätietoisesti aika myöhään jos verrataan siihen, miten pitkään saamelaiset ovat saaneet niitä tehtyä ilman kouluja ja tavaramerkkejä. Käsityöaktivistien ansiosta meillä on kuitenkin kokonainen koulu, jossa opiskella saamenkäsitöitä muiden ammattialojen rinnalla, yhdistysinstituutio ja monia muita erilaisia toimijoita. Käsityötä on pidetty siälyttämisen ja suojelemisen sekä edistämisen arvoisena jo ennen meitä, ja toivottavasti meidän jälkeemmekin.
Joka aikana pitää keskustella siitä, millaista suojelua ja säilyttämistä saamenkäsity lopulta tarvitsee. Nyt on alkanut kuulua enemmän huolta siitä, että saamenkäsityön ja kulttuuri-ilmausten kovaääninen suojelu muilta pelottaa käsityön ostajat pois ja heikentää elinkeinon tilaa. Eikä sitäkään varmaan kukaan halua.
Nyt keskustelu kulttuurisesta omimisesta on saanut uuden nimen (emme puhu enää pelkästään esim. saamenpuvun väärinkäytöstä) on levinnyt ykskaks laajemmalle yleisölle eikä se koske pelkästään saamelaiskulttuuria. Se on varmasti muuttanut monien ostajien ajattelua siitä mitä ja miten he haluavat ja päättävät ostaa. He haluavat enemmän tietoa, eikä se ole minun mielestäni mikään haitta vaan mahdollisuus.
Kysymys on myös siitä, kenellä on lopulta oikeus päättää saamelaiskulttuurin ja siihen kuuluvan käsityön käytöstä. Sen varmaan joutuu jokainen hyväksymään, että oma ajattelutapa ja suhtautuminen saamenkäsityöhön ei ole ainoa, ja siihen kohdistuu monia muitakin intressejä. Se on vaativa ammattiala, mutta se on myös yhteinen perintömme. Ja ei silloin varmaan ennen ollut mitään kysymyksiäkään siitä, että saako sitä tai tätä myydä ja ostaa, kun saamenpuvut olivat arkikäytössä ja saamelaisten materiaalinen kulttuuri ja elinpiiri olivat erilaisia, ja suurin osa oppi yhä kielen ja käsityön kotona tai lähiyhteisössä.
Nyt olemme eläneet toisenlaisessa maailmassa jo montakymmentä vuotta, ja myös se miten saamenkäsityö opitaan ja sitä opetetaan on muuttanut suhdetta siihen. Jos koulusta saa laukunkaavan, saako sen tehdä myyntiin? Totuus on kuitenkin, että mallit, koristeet ja työtavat eivät ole tuosta vain tipahtaneet variksen kynsistä kannonnokkaan, vaan ne ovat ihmisten, saamelaisten käsityön tekijöiden, konkreettisen työn tulos. Vaikka tätä työtä ei voikaan näyttää yhden yksittäisen ihmisen tekemäksi, kuten nykyään tekijänoikeudet ja immateriaalioikeudet ymmärretään, niin ne ovat kuitenkin suhteellisen selkeän uyhden tai useamman tekijän, suvun, ryhmän konkreettisen työn tulos. Ne eivät ole pelkästään luonnon lahjoittamia, eikä tämän tunnistamisen pitäisi haitata kenenkään elämää tai elinkeinoa.
Olen monesti miettinyt laittaessani kuvaa jostain käsityöstä nettiin, että uskallanko. Minulla on esimerkiksi kaunis laukku, jota käytän mielelläni, mutta se on venäjänpuolen saamelaisten tekemän ja siinä on heidän koristelunsa. Ja olen kuullut ja nähnyt, miten nopeasti kauniit koristeet ja kuviot kopioidaan kirjoista ja kuvista ja löytyvät ykskaks jonkun amerikkalaisen mallikirjasta copyright-merkinnöin, että aivan täysin ei saamelaistenkaan kannata pysytellä säkin sisällä. Uskallanko näyttää muiden käsitöitä? Ja kenelle?
Posted on 23 kesäkuun, 2021
Kiinnostaako inarinsaame?
Tänään pohdin, kuinka moni haluaisi säännöllisiä pieniä tietoiskuja tai matalan kynnyksen neuvontaa inarinsaamen kielestä. Sote-uudistuksen hyväksymisen myötä sain idean! Olen nimittäin aina silloin tällöin jakanut tällaisia pieniä kieliknoppeja somessa:
Päivän inarinsaamen sana: čuormâs, rae. Myös čuormâstiđ = sataa rakeita. Te aalgij čuormâstiđ, nyt alkoi sataa rakeita.
— Neeta (@neetainari) June 23, 2021
Niiden tekeminen on kuitenkin tähän mennessä ollut kiinni siitä, miten sattuu olemaan aikaa ja energiaa. Nämä tietoiskut ovat myös jääneet omille some-kanaville kaiken muun sekaan, eikä niitä löydä suoraan yhdestä paikasta.
Olen itse opiskellut ja innostunut yhdestä sukuni kielestä, inarinsaamen kielestä, aikuisiällä, ja jakanut omia huomioitani ja kielitietoa oman polkuni alkuajoista vuodesta 2012 lähtien. Jaan edelleen ajoittain pieniä kieliknoppeja esimerkiksi instagramissa ja twitterissä aina tilaisuuden ja innoituksen tullen, ja sama palo edistää inarinsaamen kielen käyttöä ja tunnettuutta ajaa minua edelleen, vaikka tällä hetkellä aikani meneekin paljolti käännöstöihin ja muuhun sellaiseen.
Pitkän hiljaisuuden jälkeen olen kuitenkin jälleen aktivoitumassa ns. avoimessa kielityössä, ja haluan kokeilla, olisiko tällaiselle kielitieto/neuvontapalvelulle tilausta.
Nyt aion myös panostaa tällaiseen säännöllisemmin ja suunnitelmallisestä, sekä tarjota myös pikkuisen syventävää tietoa kiinnostuneille. Lisäksi ajatukseen kuuluu myös tarjota kieltä puhuville tarvittaessa ihan oikeaa, käytännön kielineuvontaa arjen kielenkäyttötilanteisiin!
Ideana on tuottaa Patreonin tai muun soveltuvan alustan kautta tilattavia tietoiskuja ja kielineuvoja sekä yleisesti kiinnostuneille ihmisille että niille, jotka haluaisivat myös suoraa kielineuvontaa matalalla kynnyksellä. Patreon-tilaushinnat on suunniteltu mataliksi, mutta aivan ensi alkuun tarvitsisin koeryhmän!
HUOM: tätä palvelua/kanavaa ei ole suunniteltu kielikurssiksi, vaan kielen opiskelusta kiinnostuneiden kannattaa suunnata esimerkiksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kursseille. Opetuksen sijaan jaan mielenkiintoisia faktoja ja sanastoa yleisellä tasolla kiinnostuneille ja miksi ei myös kielen opiskelijoille opintojen tueksi, sekä käytännöllistä kielineuvontaa ja apuja kiinnostuneille kielen puhujille, elvyttäjille ja opiskelijoille.
AIKATAULU: Tarkoitus on suunnitella palvelua ja koostaa testiryhmä kesän mittaan, ja aloittaa työskentely testiryhmän kanssa viimeistään syyskuussa. Palvelu tulisi kaikille avoimiksi loppuvuodesta 2021. Ota siis rohkeasti yhteyttä, mikäli haluat olla mukana testiryhmässä!
Huom: ethän lähetä lomakkeen kautta henkilötietoja tai muuta luottamuksellista.
Kiitos jo etukäteen kaikille kiinnostuneille, ja hyvää juhannusta — Pyeri jonsahpeivi 🙂

Updated on 29 tammikuun, 2020
Luuhâmhástu: 5. Sämikielâlâš kirje
Mun lam meridâm, ete jiem ovdán luuhâmháástust nummeeroornig mield, pic luvâččâm maid luvâččâm talle ko oro vuovâsin. Vuossâmuš luhhum kirje lâi munjin Tove Jansson čäällim já Ilmari Mattus jurgâlem klassisâš muumimaainâs Tijdâtälvi, mii lii must taan háástust viiđâd čuágá peht sämikielâlâš kirje.
Jieš mainâsist lii ettum ennuv já tot lii heiviittum teatterân, animaation já kuhes filmân, já tot lii vissásávt iänááš ulmuid uápis. Muumistáálu morráán tälvinaharijnis kaskoo täälvi já uáppásm uđđâ, omâs maailmân kost sun ij tuubdâ masa kiämmán. Ilmar mučis, riges sämikielâ lii älkkee luuhâđ já omâs saanij merhâšume lii návt viereskielâlâš sárnoi-uv älkkee kiäčudiđ uápis mainâsist.
Čaabâkirjálâšvuođâ jurgâlem ij lah aaibâs älkkee, ko talle ferttee suogârdâllâđ meiddei algâtyeje (tâi jurgâlemnáál tyeje – Taikatalvi lii vistig čallum ruotâkielân) kielâ já ton register já ”šuoŋâ” (jiem hoksáá tääl pyereeb sääni). Tot ij lah siämmáá ko äššiteevstâin, main siskáldâs já ton tärkkivuotâ láá tehálumoseh, ige eissigin tuše pardeđ sääni nube maŋa.
Nuuvt ete stuorrâ kijttoseh Ilmarân, ko sun lii puáhtám taam mainâs meiddei sämikielâlii maailmân nuuvt ete tom tobdá ain siämmáš maainâsin! Avžuuttâm taam kirje tiäđust-uv puohháid, eromâšávt taid kiäin láá sämikielâliih párnááh tâi kiäh láá jiejah viereskielâliih tegu mun kiäh halijdeh vijđediđ jieijâs kielâibárdâs. 🙂

Updated on 28 tammikuun, 2020
Lukuhaaste: 1. Saamelaisten suositukset
Jos aiot osallistua saamelaiseen lukuhaasteeseen, voit lukea kirjat missä järjestyksessä hyvänsä, eli ei tarvitse aloittaa juuri siitä, minkä olen sattunut numeroimaan ykköseksi. Myös äänikirjojen kuuntelu lasketaan! Annan kuitenkin kirjavinkit numerojärjestyksessä.
Ensimmäisenä luetaan kirja, jota saamelainen suosittelee. Tässä ei ole sen kummempia temppuja kuin kysyä vaikka joltakulta saamelaiselta tutulta, sukulaiselta tai ystävältä, mitä kirjoja he suosittelevat! Jos kuitenkin sattuu olemaan niin, ettei sinulla ole saamelaista jolta kysyä, niin kyselin tätä varten muutamia vinkkejä ja lopussa annan vielä omat suositukseni.
Ne saamelaiset, jotka vastasivat, olivat tykänneet mm. näistä:
- Niilo Aikio: Tanssi paholaiselle. Pohjoissaamenkielinen alkuteos Dánsa birui ilmestyi vuonna 2014 (Davvi Girji).
- Robert Crottet: Kuun metsä – kolttalappalaisten tarinoita. Ilmestynyt suomeksi vuonna 1954, koltansaameksi nimellä Mannu meäʹcc – Suõʹnnʼjel saaʹmi mainnâz vuonna 2006 (Saamelaiskäräjät). Katja Gauriloffin elokuva Kuun metsän Kaisa kertoo mm. Robertin ja Kaisa Gauriloffin ystävyydestä.
- Deborah Harkness: A Discovery of Witches, joka on All Souls -trilogian ensimmäinen osa. Tästä on tehty myös tv-sarja, joka ilmestyi vastikään HBO:lla. En tiedä, onko kirjasarja ilmestynyt suomeksi.
- Niilo Aikio: Nigá, novellikokoelmat 1 ja 2 – ilmestyneet pohjoissaameksi, koltansaameksi ja inarinsaameksi.
- Itkonen, T. I. ja Koskimies, A. V.: Inarinlappalaista kansantietoutta. Tämän voi ladata ja lukea myös netistä Kansalliskirjaston nettisivuilta!
Lisää kirjasuosituksia löytyy muualtakin netistä:
- Niillas Holmbergin kahdeksan vinkkiä saamelaiskirjallisuuteen, 2017
- Kirjasampo: Saamelainen kirjallisuus suomessa, 2014 – huom. nämä eivät ole teknisesti saamelaisen suosittelemia kirjoja, mutta voivat sopia muuten tähän haasteeseen!
- Saamelainen kirjallisuus. Oktavuohta – Saamelaistietoa opetukseen, Saamelaiskäräjät.
Ja lopussa minun kuusi kirjavinkkiäni, joista kirjoitin Niilla Holmbergin päätoimittamaan Nuoren voiman numeroon:
- Aikio, Annukka ja Samuli: Tyttö joka muuttui kultaiseksi koskeloksi, kuv. Mika Launis, 1982, WSOY – tämä oli yksi lempikirjoistani lapsena, tai ainakin kirja joka jäi mieleen. Tämä on julkaistu myös inarinsaameksi. HUOM. Tämän voi kuunnella inarinsaameksi Yle Saamen Ellee arkkâdâh -palvelusta! Matti Morottajan inarinsaamenkielisen käännöksen on lukenut Ilmari Mattus. >> “Uđđâ ive kumppi” já ”Nieidâ kote šoodâi kollekuálsin”
- Kerttu Vuolab: Valon airut, alk. Čuovgga áirras. Erikoislaatuinen romaani, joka pohjautuu saamelaiseen kertomaperinteeseen. Tarina hyppelehtii maailmojen välillä – kuten ihminenkin.
- Kati-Claudia Fofonoff: Maa muovattu toisin päin. Runoja tavallisen ihmisen elämästä, ilmestynyt myös koltansaameksi.
- Laestadius, Ann-Helén: Hei söpö (suomeksi ilmestynyt vuonna 2018). Nuortenkirja nuoren saamelaistytön seikkailuista, kun hän tutustuu omaan sukuunsa ja saamelaiseen maailmaan.
- Jalvi, Pedar: Lumihiutaleita ja pieniä pakinoita, suomeksi ilmestynyt 2017. Alkuteos Muottačalmmit ilmestyi 1915.
- Lehtola, Piela ja Snellman (toim.): Saamenmaa – Kulttuuritieteellisiä näkökulmia. Kalevalaseuran vuosikirja 91. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2012. Tämä on artikkelikokoelma, mutta hyvin luettava ja ymmärrettävä myös tavallisille ihmisille, ja tarjoaa näkökulmia ja tietoa ajankohtaisiin saamentutkimusaiheisiin.
Lisäksi suosittelen vielä lukemaan Annukka ja Samuli Aikion toimittaman tarinakokoelman Lentonoidan poika (1978), joka on ilmestynyt myös pohjoissaameksi. Jos osaa pohjoissaamea, voi tykätä myös Máret Ánne Sárán kirjoittamasta nuortenkirjasta Ilmmiid gaskkas, ja sen jatko-osasta Doaresbealde doali. Ja jos pitää muumeista ja haluaa lukea klassisen muumitarinan, Ilmari Mattus on kääntänyt Taikatalven inarinsaameksi, nim. Tijdâtälvi.
Jos kerkeän, niin kehittelen jonkinlaisen haastesivun tai vinkkipankin johonkin palveluun kuten goodreadsiin tai johonkin. Jos teillä on vinkkejä hyvistä lukusivuista, lähettäkää toki minulle! Näistä pitäisi kuitenkin löytyä jo jotain millä aloittaa haaste!

Updated on 28 tammikuun, 2020
Kirjeoonah: 1. Kirje, mon sämmilâš avžuut
Jis tun ááiguh uásálistiđ sämmilâš kirjeháástun, puávtáh aainâs luuhâđ kiirjijd mon oornigist peri, ađai ij taarbâs algâttiđ eidu toin mon mun lam sattum numeristiđ ovttáin. Meiddei jienâkiirjij kuldâlem reknistuvvoo! Adelâm kuittâg kirjeoonâi nummeeroornigist.
Vuossâmužžân lâi luuhâđ kirje, mon sämmilâš avžuut. Taat ij lah tađe immâšub ko koijâdiđ veikâba kestnii sämmilâš uáppást, hyelhist tâi ustevist, maggaar kiirjijd sij avžuuttellih! Jis kuittâg tiäivá leđe nuuvt, ete tust iä lah sämmiliih kiäin koijâdiđ, mun koijâdillim tuu peeleest motomijd oonâid já loopâst adelâm jieččân avzuuttâsâid.
Toh sämmiliih kiäh västidii, lijjii lijkkum om. taid:
- Niilo Aikio: Tanssi paholaiselle. Orjâlâškielâlâš algâversio Dánsa birui almostui ive 2014 (Davvi Girji).
- Robert Crottet: Kuun metsä – kolttalappalaisten tarinoita. Almostum suomâkielân vuossâmuu keerdi i. 1954, nuorttâlâškielângis nommáin Mannu meäʹcc – Suõʹnnʼjel saaʹmi mainnâz ive 2006 (Sämitigge). Katja Gauriloff elleekove Kuun metsän Kaisa muštâl ei. Robert já Kaisa Gauriloff ustevvuođâst.
- Deborah Harkness: A Discovery of Witches, mii lii All Souls -trilogia vuossâmuš uási. Täst lii rahtum meiddei tv-ráiđu, mii almostui eidupalij HBOst. Jiem tieđe laš-uv almostum suomâkielân.
- Niilo Aikio: Nigá, nooveelčuágáldâh 1 já 2 – almostum orjâlâš-, nuorttâlâš- já anarâškielân.
- Itkonen, T. I. já Koskimies, A. V.: Inarinlappalaista kansantietoutta. Taam puáhtá luođiđ já luuhâđ meiddei neetist Kansalliskirjasto nettisiijđoin!
Lase kirjeavžuuttâsâid kávná meiddei neetist:
- Niillas Holmbergin kahdeksan vinkkiä saamelaiskirjallisuuteen, 2017
- Kirjasampo: Saamelainen kirjallisuus suomessa, 2014 – huám. taah iä lah teknisávt sämmilii avžuuttem kirjeh, mutâ pyehtih heiviđ mudoi taan háástun!
- Saamelainen kirjallisuus. Oktavuohta – Saamelaistietoa opetukseen, Sämitigge.
Já loopâst muu kuttâ kirjeavzuuttâs maid čaallim Nuorra vuoibmi -loostân lijjii čuávuvááh:
- Aikio, Annukka ja Samuli: Tyttö joka muuttui kultaiseksi koskeloksi, kuv. Mika Launis, 1982, WSOY – taat lâi ohtâ muu mielâmiel kiirjijn páárnážin, tâi aainâs-uv kirje mii lii pááccám mielân. Taat lii jurgâlum meiddei sämikielân. Huám ete taam puáhtá kuldâliđ sämikielân Yle Säämi Ellee arkkâduvâst! Kuobžâ-Saammâl Maati sämikielâlâš jurgâlus lii luuhâm Vuolli-Ilmar. >> “Uđđâ ive kumppi” já ”Nieidâ kote šoodâi kollekuálsin”
- Kerttu Vuolab: Valon airut, alg. Čuovgga áirras. Viehâ eromâš roomaan mii vuáđuduvá säämi muštâlemärbivuáhán. Maainâs njuškostâl kyevti ááimu kooskâst, tegu olmooš-uv.
- Kati-Claudia Fofonoff: Maa muovattu toisin päin. Tiivtah táválii ulmuu elimist, almostum meiddei nuorttâlâškielân.
- Laestadius, Ann-Helén: Hei söpö (suomâkielân almostum 2018). Nuorâikirje nuorâ säminieidâ fiäránijn, ko sun uápásmuvá jieijâs suuhân já sämimaailmân.
- Jalvi, Pedar: Lumihiutaleita ja pieniä pakinoita, suomâkielân almostum 2017. Algâtyeji Muottačalmmit almostui 1915.
- Lehtola, Piela ja Snellman (toim.): Saamenmaa – Kulttuuritieteellisiä näkökulmia. Kalevalaseuran vuosikirja 91. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2012. Taat lii tieđâlâš artikkâlčuágáldâh, mutâ viehâ luvâttettee já iberdettee meiddei táválâš ulmuid, já fáálá keččâmkuávluid já tiäđu äigikyevdilis sämitutkâmfáddáid.
Lasseen vala avžuuttâm luuhâđ Annukka já Samuli Aikio toimâttem maainâsčuágálduv Lentonoidan poika (1978), mii lii almostum meiddei orjâlâškielân. Jis máttá orjâlâškielâ, puáhtá lijkkuđ meiddei Máret Ánne Sárá čäällim nuorâikiirján Ilmmiid gaskkas, já ton jotkâuásán Doaresbealde doali. Já jis lijkkoo muumijd já haalijd luuhâđ klassisii muumimainâs, Ilmari Mattus lii jurgâlâm Taikatalvi sämikielân, Tijdâtälvi.
Jis mun selgânâm, te rááhtám mottoom hástusiijđo tâi avžuuttâspaaŋki mottoom palvâlusân tegu goodreads tâi kuusnii. Jis tist láá avžuuttâsah puorijn luuhâmsiijđoin, vuolgâttiđ aainâs munjin! Tain kolgâččij kuittâg kavnuđ jo miinii main algâttiđ háástu!

Updated on 1 marraskuun, 2021
Saamelainen lukuhaaste! Lue tänä vuonna 10+2 kirjaa jotka liittyvät saamelaisiin

Updated on 1 marraskuun, 2021
Sämmilâš luuhâmhástu! Luuvâ taan ive 10+2 kirjed moh lahtojeh sämmiláid
Motomeh láá onne skužestâm tšitterist ađai civkkânist kuávdášpiäláduv Suomenmaa-loostâst adelum luuhâmháástust. Tasthân kalga luuhâđ tiäđust-uv ton piäládâhân lahtojeijee kiirjijd, já hástuceehih láá ohtsis love.
Luuhâmháástuin stuárráámus já pegâlmumos Helmet-luuhâmháástust láá VITTLOV cekkid, já ton čođâldittem ij tääiđi leđe realistlâš aaibâs puohháid, kiäh loheh tuše tyellittälli maidnii mii kietân tiäivá. Tot lii kuittâg pyeri tondiet, ete tast vissásávt finnee luuhâmavžuuttâsâid já moovtâ veikâ ton ij čođâlditáččijgin.
Mutâ.
Tast lii OHTÂ čyegis mii kuáská sämmilijd.
Arvâlim tane, ete ton Suomenmaa rähtim ucceeb luuhâmháástu ličij viehâ älkkee heiviittiđ sämmiláid lahtojeijen! Ađai taa lii muu versio love ceehi luuhâmháástust, mii kolgâččij heiviđ meiddei toid kiäh loheh uccáá já harvii.
Hástučuágáh láá viehâ njuolgist suáládum Suomenmaa saavâst já heiviittum sämmiláid, mutâ tomhân puávtáččij meiddei jurdâččiđ eresnáál. Ađai jis kestnii ležeh pyerebeht sämmiláid heivejeijee luuhâmiävtuttâsah, piejâ aainâs viestâ tâi komment!
Adeliđ aainâs meiddei jieijâd kirjeavžuuttâsâid jieškote-uv čuággáid – mun ááigum aainâs jyehiđ jieččân oonâid forgâpalij.
Hástučuágáh:
1. Kirje, mon sämmilâš avžuut
2. Kirje, mon sämmilâš lii piälkkám
3. Kirje, mast ohtân persovnân lii mield Áillohaš
4. Kirje, mon lohheest lii puásui, kuávžur tâi eres sämmiláid tehálâš iäláán
5. Sämikielâlâš kirje
6. Kirje, mon tábáhtusah láá iänááš ärbivuáválii sämikuávlu siste
7. Kirje, mon noomâst lii sääni ”ärbivyehi”
8. Mottoom sämmilii jieijâs eellimmaainâs tâi eellimkerdi
9. Pedar Jalvi tâi Áillohaš čäällim kirje
10. Kirje, mii kieđâvuš Pedar Jalvi tâi Áillohaš
Jeđe val bonusčuágáh vâi tain šadda tievâs ihe oovtâ kirje mánuliävttoin:
11. Kirje mii muštâl sämmilii/sämmilij asodâhelimist
12. Kirje mii muštâl máádás varrimist
Puávtáh še luođiđ olssâd listo tain čuággáin já merkkiđ toos maid lah luuhâm já kuás: Sämmilâš luuhâmhástu 2020 (PDF)

Updated on 29 tammikuun, 2020
Kun kahvinporot eivät auta: Miten rasvoittuvaa ihoa kannattaa hoitaa?
Taat čaalâ puátá mottoom peeivi meiddei sämikielân! Tääl spiekâstâhhân suomâkielân, ko jiem viišâ vuáđudiđ sierâ blogi tađe várás.
IHAN ENSIKSI: Ennen kuin luet, huomioi, että en ole ihonhoidon ammattilainen enkä varsinkaan lääkäri. Olen kehittänyt oman lähestymistapani parhaan saatavillani olevan tiedon sekä sen pohjalta, mikä on mikä on auttanut ihoa eniten, ja perustelen mahdollisimman hyvin miksi, mutta olen ennen kaikkea ns. kokemusasiantuntija ja yksi entinen näppynaama muiden joukossa.
Rakastan ihonhoitoa ja se on kosmetiikan osa-alue, joka on eniten vaikuttanut ihoni terveyteen ja ulkonäköön. Olen todella kateellinen nuoremmilleni, sillä kun tulin murkkuikään, ihonhoidosta ei yksinkertaisesti ollut saatavilla helposti mitään tietoa, eikä ainakaan sellaista joka olisi tehty tavalliselle tallaajalle ymmärrettäväksi. Olen kokeillut kaikkea puhtaasta alkoholista sitruunaan ja kahvinporoihin, ja onneksi ne ajat ovat takana päin.
Tärkein oppitunti olikin se, että ihan kaikille ihotyypeille paras on sellainen ihonhoito, jonka tekee joka päivä! Iho paranee ja pysyy hyvänä nimenomaan säännöllisellä ja sen omiin tarpeisiin räätälöidyillä ihonhoitorutiinilla, ei niinkään ihmehoidoilla tai tehokuureilla.



Nykyään olen 34-vuotias nainen aikuisuuden kynnyksellä, ja se kannattaa huomioida: nuorempana iho kesti paremmin rajujakin laiminlyöntejä, kun taas nykyään yksikin huonosti nukuttu yö tai krapula näkyy heti naamassa. Ihon kuntoon ja tyyppiin vaikuttavatkin vahvasti etupäässä geenit sekä ympäristö, säille ja auringolle altistuminen ja elintavat, mutta pidän kyllä osittain ihan omana ansionani että minulla ei ole tähän ikään mennessä vielä yhtä ainoaa selkeää ryppyä. Tässä salaisuuteni:
1. !!! AURINKOSUOJA !!!
Aurinkosuoja on parasta ihonhoitoa joka ihotyypille. Etsi ihollesi sopiva aurinkosuoja ja käytä sitä, äläkä unohda kaulaa, korvia ja käsiä! Suurin osa ennenaikaisesta vanhenemisesta johtuu auringon tekemästä vahingosta.[1] Auringon säteily heikentää ihon uudistumiskykyä ja näin ollen altistaa myös muille iho-ongelmille. Vauriot eivät välttämättä näy päälle päin, ainakaan heti. Niitä voi onneksi korjata jonkin verran esimerkiksi retinolilla tai C-vitamiinilla[2], mutta ennaltaehkäisy on paljon helpompaa ja halvempaa. Iho on ihmisen suurin elin ja sen terveydestä kannattaa huolehtia.
2. Puhdistus
Vaikka et käyttäisi meikkiä päivisin, niin ihon puhdistus on tärkeä osa sen terveenä säilymistä. Aurinkosuoja ja päivän lika on myös pestävä pois. Jos olen meikannut, poistan ensin meikin erillisellä poistoaineella (tällä hetkellä Kicksin öljyvoideputsari), ja sitten pesen vielä kasvot geelimäisellä puhdistusaineella ja sienellä ja huuhtelen vedellä. Iltainen ihonhoitorutiini on monesti laajempi ja siinä on enemmän tehoaineita, koska nukkuessa hoitavat aineet pääsevät vaikuttamaan paremmin. Niin myös lika ja meikki, jos niitä jää kasvoille, joten perusteellinen puhdistus hellävaraisilla aineilla, jotka eivät kuivata ihoa, on tärkein askel missä hyvänsä ihonhoitoarsenaalissa.
3. Kuorinta
Olen vihannut ihoani ison osan elämästäni, murrosiän ensiaskelista 28-vuotiaaksi. Kiinnostuin tuolloin ihonhoidosta, kun kävin läpi varsin kiusallisia kutisevia näppyläkausia, ja tajusin, että nykyään voi kysyä internetiltä. Ensiksi opin, että kuorinta ei tarkoitakaan välttämättä mekaanista kuorintaa, vaan nykyään on saatavilla myös kemiallisia vaihtoehtoja, jotka ovat yleensä hellempiä ja turvallisempia iholle. Mekaaninen kuorinta voi jopa vahingoittaa ihoa, jos kuorinnassa käytetyt rakeet ovat liian suuria, teräväreunaisia ja kovia.
Oman ihon vihaaminen loppui siihen, kun löysin BHA:n eli beetahydroksihapon eli salisyylihapon. Kokeilin muutamia tuotteita ennen kuin päädyin Paula’s Choicen Skin Perfecting 2 % BHA Lotioniin, joka on siis kemiallinen kuorinta voidemuodossa. Punoitus, kutina ja näppylät katosivat ensimmäisen parin viikon aikana eivätkä ole sen koommin enää vaivanneet muuta kuin ajoittain.
Rasvoittuva iho on tyypillisesti paksuhko ja ihohuokoset ovat laajentuneet, ja kemiallinen kuorinta auttaa pitämään myös ns. pinnanmuodostuksen kurissa. BHA:n tärkein ero tunnetumpiin AHA:n verrattuna on se, että se on rasvaliukoista ja siten tehokkaampi ihon kuorija ihan ihohuokosia myöten. Sillä on myös tulehdusta hoitavia vaikutuksia (salisyylihappo on yksi vanhimpia tulehduskipulääkkeitä!).[3] Käytän nykyään BHA:ta 3-4 iltana viikossa, ja vuorottelen sitä retinoliseerumin sekä atselaiinihapon kanssa, joka on toinen hyvä happo epätasaisen ja ongelmallisen ihon hoitoon.
Käytän myös viikon, parin välein tehohoitona The Ordinaryn erittäin tujua 30% AHA & 2% BHA -kuorintaa, joka on tummanpunaista aika juoksevaa litkua ja myydään 30 ml:n lasisessa pipettipullossa. Niinä päivinä kun käytän tätä, en käytä mitään muita happoja tai erillisiä tehoaineita (esim. retinolia), koska ärsytysriski on liian suuri, mutta jos on jo tottunut happoihin niin tämä on varteenotettava vaihtoehto viikon tehokuorinnaksi joka todellakin vetää ihon sileäksi.
HUOM! Jos esimerkiksi CosRX:n BHA Blackhead Power Liquid kiinnostaa vaihtoehtona muiden merkkien tuotteille, niin se on kyllä hyvä hoitoneste/kasvovesi, mutta se ei sisällä BHA:ta vaan pajunkuorivettä sekä bentsyylisalisylaattia. Salisyylihappoa saadaan pajunkuoresta ja sillä voi olla tässä tuotteessa hoitavia vaikutuksia, mutta se ei ole sama asia kuin BHA. BHA vaatii toimiakseen melko alhaisen pH:n, ja tämän tuotteen pH on hieman liian korkea kuorintavaikutuksen saavuttamiselle. Tämän kokeilin myös käytännössä.
Tuotevinkkejä
Paula’s Choice on happokuorintojen johtava merkki ainakin minun kirjoissani. BHA-kuorintoja saa useissa eri koostumuksissa ja vahvuuksissa, samoin AHA-kuorintoja. Itse käytän voidemaista 2% BHA:ta, mutta nestemäinen versio on myös varteenotettava vaihtoehto.
BHA-kuorintoja löytyy nykyään vähän enemmän, esimerkiksi Kicksilläkin on nyt omansa. En ole kokeillut, joten en suosittele tai vastusta sitä – jos taikapähkinä ei aiheuta oireita, se lienee ihan kelpo tuote, jos pH on kohdallaan. Kokeilemistani vaihtoehdoista The Ordinaryn 2 % BHA on ihan kelpo tuote, vaikka en pidäkään lasipulloista enkä varsinkaan pipeteistä. Jos joku sellaisen hankkii niin muistakoon, että pipetillä ei kuulu koskettaa ihoa!
Atselaiinihappotuotteita taas on todella vähän markkinoilla käsikauppatavarana. The Ordinarylla on atselaiinihappovoide, jota käytän ajoittain BHA:n sijasta. Se rauhoittaa ihoa ja hoitaa näppyjä, ja reseptillä saatavia tuotteita (esim. Skinoren) käytetään aknen hoitoon. Paula’s Choicella on joitain atselaiinihappoa sisältäviä hoitotuotteita, mutta omaan käyttööni ne ovat vähän tårta på tårta.
AHA-kuorintoja on saatavilla laajemminkin, ja hyviä vaihtoehtoja löytynee ainakin Paula’s Choicelta ja The Ordinarylta. En ole käyttänyt niitä juurikaan, joten en osaa suositella mitään tiettyä.
4. Kosteutus
Myös rasvainen ja rasvoittuva iho kaipaa kosteutusta, ja varsinkin silloin jos iho on pintakuiva ja ärtynyt ja tuottaa sen vuoksi enemmän talia. Hyviä kosteusvoiteita myös rasvoittuvalle iholle saa monilta merkeiltä ja monissa hintaluokissa, ihan oman lompakon ja toiveiden mukaan. Itse olen päiväkäytössä mieltynyt IT Cosmeticsin Confidence in a Gel Lotioniin, joka on hiukan hintava, mutta tulee isossa purkissa (75 ml) ja on lähes kosteuttavin koskaan kokeilemani voide. Iltaisin käytän Paula’s Choicen Resist Barrier Repair -kosteusvoidetta, joka on oikeastaan suunnattu normaalille/kuivalle iholle, mutta passaa tässä kypsässä iässä oikein hyvin myös tehokosteuttavaksi yövoiteeksi.
Mitä muuta kannattaa muistaa?
- Olla aina tarkkana, että lukee tuoteselosteen ja varmistaa, ettei tuotteessa ole mitään mille on allerginen!
- Välttää pakkauksia, joissa tuotteeseen pääsee suoraan reilusti ilmaa tai siihen kosketaan suoraan sormilla, kuten perinteiset kierrekorkkipurkit. Tällaiset tuotteet eivät säily hyvinä tai tehokkaina kovin pitkään. Tuubit ja pumppupullot ovat yleisesti parempia ja hygieenisempiä; myös pipettejä voi käyttää hygieenisesti, mutta niissä saastumisen riski on paljon suurempi. [4]
- Välttää alkoholia (tuoteselosteessa nimellä ethanol tai alcohol denat.), jos se on tuoteselosteessa ensimmäisten joukossa. Pieninä määrinä alkoholi tuskin haitannee, mutta monen asiantuntijan mielestä sekä omasta kokemuksestani se on suurina määrinä liian kuivattava. [5]
- Sulfaatit eivät ole normaalikäytössä pahasta. Parabeenit eivät ole pahasta. Sen sijaan esimerkiksi monissa parabeenittomissa tuotteissa säilöntäaineina käytetyt metyyli-isotiatsolinoni ja metyylikloori-isotiatsolinoni ovat ongelmallisempia. [6]
- Liika on liikaa myös ihonhoidossa. Aktiivisia ainesosia sisältäviä tuotteita ei kannata kasata yhtä aikaa liikaa, varsinkaan voimakkaita happokuorintoja yhdessä esimerkiksi retinolin kanssa. Seurauksena voi olla kivulias ja ikävä ärsytys, joka menee kyllä ohi, kun aineiden käytön lopettaa hetkeksi ja keskittyy pelkkään kosteutukseen ja suojaamiseen. Sen jälkeen hoitotuotteiden käyttö kannattaa aloittaa kevyesti ja yksi kerrallaan. Trust me, kokeiltu on.
Yhteenveto:
- Suojaa!
- Puhdista!
- Kuori!
- Kosteuta!
- JOKA PÄIVÄ!
Siinä se!
Ihmisillä on omat mieltymyksensä ja ihotyyppinsä sekä herkkyytensä, joten jokaisen kannattaa ihan itse tutustua omaan ihoonsa ja sen tarpeisiin ja tarvittaessa kysyä neuvoa vaikka ihotautilääkäriltä tai vastaavalta ammattilaiselta. Apua voi saada myös kosmetiikkamyyjiltä, mutta heidän perehtyneisyytensä taso on aina firmasta kiinni.
Annan teille tässä esimerkkinä oman ihonhoitorutiinini. Olen merkinnyt tähdellä ja lihavoinut ne vaiheet, jotka ovat ehdottoman oleellisia – kuten näette, vähemmälläkin kyllä pärjää 🙂
Aamu
- * kasvojen huuhtelu vedellä
- kasvovesi: Paula’s Choicen Skin Balancing Pore Reducing Toner, johon aina palaan vaikka välillä kokeilen muitakin. Tämä on yksi luottotuotteistani, jonka vaikutuksen kyllä huomaa. Huom! Kasvovesi ei ole pakollinen, eikä sellaisiin, jotka on tarkoitettu puhdistuksen viimeistelyyn tms. kannata ottaa käyttöön. Jos kasvovettä haluaa käyttää niin olkoon se jokin kosteuttava ja hellästi hoitava.
- seerumi: Skincity Soft Calming Second Concentrate, joka on nyt testissä. Mukavan hellä seerumi, joka tuo lisää kosteutta iholle. Ajattelin nyt ottaa kuitenkin sen tilalle päiväkäyttöön jonkin C-vitamiiniseerumin.
- kosteusvoide: mainittu IT Cosmetics Confidence in a Gel Lotion
- * aurinkosuoja, jonka kyllä sydäntalvella skippaan, mutta muuten käytössä on ollut Paula’s Choicen Resist Super-Light Daily Wrinkle Defense, joka toimii muuten erittäin hyvin meikin alla ja on myös itsessään kosteuttava ja hoitava. HUOM: jos aurinkosuoja on pelkkä aurinkosuoja, niin sitä ennen on hyvä käyttää erillistä kosteusvoidetta
Ilta – ihonhoidon kannalta tärkeämpi rutiini!
- * meikin yms. poisto: Kicks Melting Cleansing Butter, jonka hieron huolellisesti kasvoihin ja varsinkin silmien alueelle, ja pyyhin hellästi pois lämpimällä vedellä kostutetulla kasvopyyhkeellä.
- * vesipesu geelimäisellä puhdistusaineella, tällä hetkellä Holika Holika Aloe Facial Cleansing Foam konjac-sienen kanssa.
- kasvovesi, sama kuin aamulla
- seerumi, sama kuin aamulla
- * BHA-kuorinta (TAI retinoli TAI atselaiinihappo – ilmankin kyllä pärjää, mutta tykkään vuorotella)
- * kosteusvoide (mainittu Paula’s Choicen Resist Barrier Repair)
- jos iho tuntuu oikein kuivalta esim. pakkaskausilla, niin pikkutilkka jotain kivaa kasvoöljyä, esim. argan- tai ruusunmarjaöljyä.
Viikottaisina hoitoina tykkään käyttää The Ordinaryn vahvinta kuorintaa, jonka mainitsinkin, ja aion nyt kokeilla myös Ordinary 5 % ALA-kuorintaa [7], jonka hankin kaverin vinkistä. Tein ennen myös savikuorintoja suunnilleen viikottain, mutta nyt on jo pitkään tuntunut, että niille ei ole enää tarvetta, joten se on jäänyt. Oma reseptini oli kuitenkin kaikessa yksinkertaisuudessaan bentoniittisavijauhetta sekoitettuna veteen tai kasvoveteen, ja töhkää sivellään ohuelti kasvoille ja annetaan olla kunnes se kuivuu. Huom. tätä ei kannata tehdä isoa satsia, koska se pilaantuu nopeasti jääkaapissakin.
Ikä on myös hillinnyt rasvoittumista jo siinä määrin, että olen harkinnut vakavasti lisääväni iltarutiiniin viimeiseksi kasvoöljyn ihan pysyvästi, ja etsin nyt sopivan hoitavia vaihtoehtoja! Vinkit ovat erittäin tervetulleita.
Viitteet ja lukemista:
- It is known. Voit tietysti myös googlettaa tai lukea vaikka tämän: Photoaging: What You Need to Know About the Other Kind of Aging. Rabelle, Adrienne. Skin Cancer Foundation, 2019. https://www.skincancer.org/blog/photoaging-what-you-need-to-know/
- esimerkiksi Ruhanen, 2010: C- ja A-vitamiinien vaikutuksia ihoon. Kauneudenhoitoalan koulutusohjelma, Laurea. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/12642/Ruhanen_Eija.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- esim. AHA vs. BHA https://www.healthline.com/health/aha-vs-bha
- Is Packaging Sabotaging Your Skin-Care Routine? Allure, 2015 https://www.allure.com/gallery/best-packaging-to-preserve-skin-care-products
- The INCI Decoder: Alcohol Denat. https://incidecoder.com/ingredients/alcohol-denat
- Kannattaako kosmetiikan ainesosia välttää? Kauneus & Terveys. https://www.terve.fi/artikkelit/kannattaako-kosmetiikan-ainesosia-valttaa
- ALA: https://www.webmd.com/vitamins/ai/ingredientmono-767/alpha-lipoic-acid