Updated on 28 tammikuun, 2020
Kaamâs life: Muu 2010-loho uánihávt
Irâttim vist čäälliđ blogi, mut tast ij puáttám mihheen. Muštâlim tastoo kameran, maht lii moonnâm!
Posted on 17 marraskuun, 2019
Kaamâs life: Tyejijurduuh Tampere messui maŋa
Eellim Tamperest čaaitâšmin säämi kietâtuojijd já suogârdâlâm täst mii tyejisyergi tile.
Posted on 10 marraskuun, 2019
Kaamâs life: Suhâpeliroolih já eellim valjimeh
Kuvviistim vlogi ko teivim smiettâđ parâkoskâvuođâid já säämi kyeimivuođâ. Lasettâm tekstim jis oostâm!
Updated on 28 tammikuun, 2020
Ratkaisuja saamelaiskysymyksiin: saamelaiset veroluetteloon!
Hallitusneuvotteluista kuuluu tänään hyviä uutisia. Kuulemma saamelaiskysymyksiä on ratkottu ihan puheenjohtajien pöydissä, ja sotea jatketaan – tai se aloitetaan uudestaan – tällä vaalikaudella. Eli maakunnat ovat taas/edelleen tulossa, niitä on luvassa 18 kappaletta joista Lapin maakunta alueellisesti suurin, ja pk-seudulle on kaavailtu erityisratkaisua:
””Tiedämme, missä verotuksen suhteen mennään ja pystyimme ratkomaan saamelaiskysymyksiä.” (…) RINNE vahvisti jo torstaina aamulla, että hallitusneuvotteluissa on saavutettu sopu sotesta. Pääkaupunkiseudulle on samalla valmisteilla erityisratkaisu.” [1]
Toivottavasti tällä kertaa kielellisten oikeuksien huomiointi ei tule vasta jälkikäteen tai toteamalla, että teidän oikeutenne nyt vaan heikkenevät[2] kuten saamen- ja ruotsinkielisten osalta, tai jäävät kokonaan uudistusvimman jalkoihin, kuten viittomakielisten oikeuksille oli vähällä käydä. Ruotsinkielisten palveluiden järjestämiseen sentään oli luvassa erillisrahoitus, mutta saamenkielisille ei, ja viittomakielisille ei jäänyt mainintaakaan.
On siis ihan aiheellista kysyä, miten Antti Rinteen johtamissa hallitusneuvotteluissa aiotaan ratkaista kielellisten vähemmistöjen oikeudet sekä saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana. Lapin maakunta kattaisi saamelaisten kotiseutualueen kokonaisuudessaan, ja olisi siten saamenkielisten palveluiden järjestämisestä vastaava taho. Siinä, kuten viime hallituksenkin ajamassa mallissa, on se hyvä puoli, että saamelaisten kotiseutualueen saamenkieliset palvelut tulisivat yhden toimijan järjestettäväksi ja täten ne voisivat jopa toteutua koordinoidusti ja yhdenvertaisesti, toisin kuin nykyään. Saamebarometri 2016 [3] paljasti erittäin suuria eroja saamelaisalueen kuntien palveluiden järjestämisessä sekä eri kieliryhmien eriarvoisuuden. Huonoimmassa asemassa olivat pienimpien saamen kielten, inarin- ja koltansaamen puhujat, eikä pohjoissaamenkielisten oikeuksien toteutuminen ollut juuri paremmalla tolalla.
Syitä ja ratkaisuja palveluiden heikkoon saatavuuteen on haettu vuosikausia, ja sitä ratkaisemaan on myös järjestetty erilliskoulutuksia kuten varhaiskasvatuksen alalle järjestetty lastentarhaopettajien lisäkoulutus sekä pian alkava Ketterä korkeakoulu -hanke, jonka tarkoituksena on kouluttaa opettajia. Nämä ovat kuitenkin pikapaikkoja rakenteelliseen ongelmaan, jossa saamelaispalvelut ajatellaan edelleen lähinnä saamenkielisinä versioina suomalaisista palveluista, eikä julkisen palvelun aloille ole tarjolla (vielä) pysyvää koulutusta. Lisäksi saamenkielisten palveluiden tarve kasvaa esimerkiksi sitä mukaa, kun kielipesissä saamen kielen oppivat lapset siirtyvät esi- ja perusopetukseen, ja vanhemmatkin sukupolvet uskaltavat jo vaatia omakielistä palvelua.
Kielipesätoiminnan järjestäminen taas on haasteellista siksi, että se on kasvanut viime vuosina varsin voimakkaasti, ja nykyisellä mallilla on hankala reagoida nopeasti muuttuviin rahoitustarpeisiin. Lisäksi kielipesissä tapahtuva kielenelvytys lapsille, jotka eivät ole saaneet saamen kieltä kotoaan, ei ole subjektiivinen oikeus samalla tavalla kuin omakielinen päivähoito. Saamelaiskäräjillä onkin meneillään nyt selvitystyö kielipesätoiminnan siirtämisestä yhdistyksiltä ja kunnilta saamelaiskäräjien toiminnaksi.
Näiden uudistusten edetessä on siis minusta aivan luonnollista, että myös saamelaiskäräjien roolia saamelaisten itsehallintoelimenä aletaan uudistaa, ja saamelaispalvelut tulisivat kaikki saamelaiskäräjien järjestettäväksi. Näin voitaisiin paikata ainakin saamelaisten osalta sitä autonomiavajetta, mikä todennäköisesti tulee vähäväkisempien kuntien osaksi alueuudistuksessa, kun tehtäviä, rahoitusta ja valtaa siirretään kunnilta maakunnille. Saamelaiskäräjillä tulisi olla virallinen rooli kaavoituksessa, palveluiden järjestäjänä ja ylipäänsä alueellisena itsehallintoelimenä. Ahvenanmaan mallin mukaisesti saamelaisille on esitetty omaa kansanedustajaa vahvistamaan heikkoa itsehallintoa, esim. Valkeapää vuonna 2015 [4] ja Näkkäläjärvi v. 2019 [5], mutta itse pidän tärkeämpänä, että ensin saamme vahvan, autonomisen itsehallintoelimen, jonka ansiosta kiintiöedustaja on käytännössä mahdollinen konsepti myös Ahvenanmaalla.
Tällainen uudistus vaatisi luonnollisesti myös lisäresursseja, ja on aivan luonnollista, että nämä katetaan antamalla saamelaiskäräjille maakuntia vastaava verotusoikeus. Näin saataisiin vihdoinkin aikaiseksi myös sellainen veroluettelo, jollaisista saamelaisia juuria nykyäänkin etsitään [6] – ja me saamelaiset pääsisimme ensi kertaa maksamaan veroa itsellemme, sen sijaan että anoisimme apurahoja ja lisäresursseja peruspalveluiden järjestämiseen, joista olemme jo verojen kautta kerran maksaneet.
Toivottavasti seuraava hallitus ottaa saamelaiskäräjälain uudistuksen vakavasti, mutta kuten olen kuvannut, pelkkiä kirjanpitopykäliä viilaamalla emme vielä saa aikaiseksi riittävän laajaa uudistusta.
Viitteet:
- Helsingin sanomat, 23.5.2019. Hallitustunnustelija Antti Rinne uskoo, että seuraava hallitus saa sote-ratkaisun maaliin.
- Oikeusministeriö, 14.12.2018. Opas maakunnan vähemmistökielen vaikuttamistoimielimen ja saamen kielen vaikuttamistoimielimen toimintaan. s. 3: ”Koska ruotsinkielisten ja saamenkielisten vaikutusmahdollisuudet maakunnassa ovat heikommat kuin kaksikielisissä kunnissa tai saamelaisten kotiseutualueen kunnissa, on maakuntalakiin otettu kielivähemmistön ja saamen kielen vaikuttamistoimielintä koskevat säännökset.”
- Saamebarometri 2016. Selvitys saamenkielisistä palveluista saamelaisalueella.Oikeusministeriön julkaisu 39/2016.
- Yle Sápmi: Saamelaisten oma ehdokaslista tai kansanedustaja – Ääniä tarvittaisiin yli 10 000. 16.4.2015.
- News Now Finland: We need a Sámi go-to person in the Finnish Parliament. Pirita Näkkäläjärven kolumni. 12.4.2019.
- Saamelaiskulttuurin ensyklopedia: Lapinverotus. Vahtola, Anu.
Updated on 28 tammikuun, 2020
Uccâ sákkuääšist olmoošvuoigâdvuođáid: Maht ávhástâllâđ strategilâš kerivuššâm sämiaašijn?
Peessim čuávvuđ uáli alda historjálii riehtijotteem neelji veeččâhlii lovettes kyelipiivdost já oovtâ ucjuvlii lovettes viermist, ko lijjim tobbeen tulkkân. Tuámu meridui västideijei pyerrin já tuámmár keejâi sii puohâin lamaš vuoigâdvuotâ pivdeđ kyele. Äšši mana ovdâskulij njuolgist alemus riähtán, kost láá tääl skappuumin nk. ovdâmiärádâs, mii vaiguttičij puátteevuođâst aainâs-uv lahâtulkkuumân sullâsâš kuálástemvuoigâdvuotâaašijn.[1]
Tot ij lah tiäđust, mon kuhháá äšši tobbeen šadda ájániđ, jiemge äälgi täst tutkâđ ääši jieškote-uv peelijd já kevttum riehtivuovijd, peic tom ete keerrivrievti miärádâs še lâi jo alnees historjálâš, já meiddei šiev ovdâmerkkâ nk. strategilâš kerivušmist (strategic litigation). Tot uáivild tom, ete oovtâ riehtiääši kevttih iššeen stuárráb riävtálâš koččâmuš tâi epivuoigâlâš tile čuávdimist[2], já toh lahtojeh uáli távjá olmoošvuoigâdvuođâi olášumán tâi toi olášuuhánnáávuotân.
Taam ääši čuávvum lii tiäđust-uv pajedâm jurduid maaŋgâ eres-uv epivuoigâlâš tile iähtun. Puoh aašijd ij kannat irâttiđ čuávdiđ toin naalijn aainâskin vuosâsaajeest, ko kerivušmist lii ain tot riskâ ete tobbeen sáttá táppáđ. Mutâ láá motomeh ääših, maid puávtáččij kale irâttiđ čuávdiđ kerivijn. Majemuuh iveh láá meiddei čáittám, ete eromâšávt luánduriggoduvâi ávhástâllâm tâi sämmiláid olmoošjuávkkun čyeccee hálbášem iähtun poolitlâš vyevih iä veltihánnáá tuálvu sämmilijd kuussân.
Ovdâmerkkân oovtviärdásâšvuođâváldálâš (OVV) vaaldij kieskâd pele toos, ko mottoom almai lâi kosostâm natsiliipu jieijâs laasân, já piivdij oovtviärdásâšvuotâ- já täsiárvulävdikode (OVTÁLK) kieldiđ tom. OVV oonij tom oovtviärdásâšvuođâlaavâ vuástásâžžân já ete ton tárguttâs lâi rähtiđ almolii saje vajemielâlâžžân já epitorvolâžžân tiätu olmoošjuávhui kuáttá. OVTÁLK keejâi almaa porgâm oovtviärdásâšvuotâlaavâ vuástá já kieldij suu porgâmist nuuvt puátteevuođâst.[3]
Nabai puoh toh kááigáh kiäh levâtteh kiälásijd sämmilij pirrâ? Jyehi ääšist ij finnii kunneeluávkkámääši keriváid, mutâ kustoo meiddei olmoošjuávhu vuástásâš tahon sáttá finniđ monnii laavâvuáimálâš miärádâs. Siämmáánáál puávtáččij aldaniđ tábáhtusâid, main kiinii lii čielgâsávt viggâm huánnuđ sämmilijd kevttimáin paasyevvee vuovijguin sämmilij kulttuurlâš symbolijd tâi stereotiijpâid.
Kávpálâš tooimâin meiddei tagarij siskáldâsâi tiilájeijeid, ruttâdeijeid tâi čaitâččeijeid (om. máinusfinnoduvah) sáttá pijssáđ tuše tot, ete sijjân váldá ohtâvuođâ – sij iä haalijd hiäjus peggim, veikkâ iä kartâččiigin keriváid tâi ubâ OVTÁLK kieđâvušmân. Ovdâmerkkân VisitFinland, kote ráđádâlmij maŋa čuopâi máinusvideostis meddâl sämmilijd hálbášeijee uási (kooveest).
Tääl puávtáččij-uv leđe anolâš čielgâdškyettiđ máhđulâšvuođâid tuálvuđ motomijd sämmilijd kivsedeijee aašijd strategilâš kerivuššâm peht ovdâskulij, jis eres vuovijguin iä lah puáttám puátuseh. Eromâšávt sämmilâšvuotân já sämmiláid olmoošjuávkkun čyeccee aašijd já symbolij kevttimân kyeskee aašijd sátáččij leđe älkkeb ovdediđ kerivijn ko irâttiđ finniđ ulmuid kunnijâttiđ sämmilijd savâstâllâm já máttááttâs vuovvijn, tâi muđoi poolitlávt — taah teivih-uv leđe tagareh ääših, moid ij lah poolitlâš čuávdus ubâ finniimist.
Tot váátá uáli ennuv pargo já olmošlijd resursijd, ko kalga vistig čielgâdiđ magareh máhđulâšvuođah jieškote-uvlágán aašijd lii tuálvuđ keriváid, tutkâđ eres sullâsâš aašijn adelum miärádâsâid já haahâđ äššivyeijee tâi -vyeijeid, tot váátá persovnlâš killeelvuođâ tast kote álgá tâi kárttá äššiuásálâžžân, já loopâst puáđus ij lah kuássin tähidum tagarin mon lii hahâmin. Mutâ sáttá leđe, ete tot lii kuittâg ohtâ máhđulâšvuotâ mon ferttip árvuštâllâđ, ko oppeet roččoop mottoom epivuoigâlâš tilijn.
Čujoseh:
1) Helsingin Sanomat. Saamelaisten kalastuskiista viedään suoraan korkeimpaan oikeuteen, 13.3.2019. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006033509.html (čujottum 27.3.2019)
2) European Center for Constitutional and Human Rights (ECCHR), Glossary: Strategic Litigation. https://www.ecchr.eu/en/glossary/strategic-litigation/ (čujottum 27.3.2019)
3) YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto. Tapausselosteet 2018. Diaarinumero: 393/2018, 19.12.2018. https://www.yvtltk.fi/fi/index/materiaalit/tapausselosteet_3/tapausselosteet2018.html (čujottum 27.3.2019)
Artikkâlkove: Čáittuvááldus VisitFinland Suomâ tälvimáđhâšem mááinusvideost čohčuv 2015, mii onnui sämmilij hálbášeijen já mast ráđádâlmij maŋa čuoppuu meddâl uásih, kost maka-sämmiliih maka-tánssájii maka-kuáđist. Čaallim videost kyevti čalluu talle, ”Irvikuvista, tulevaisuudenkuvista ja kuvien vallasta” 15.9.2015 já ”Mitä saa 200 000 veroeurolla?” 21.9.2015.
Posted on 26 maaliskuun, 2019
Čäällim lii eellim
Tienâspargoh láá tuálvum mieldis tommittáá ete illá kiergânâm čokottâllâđ já čäälliđ maiden muide ko pargohommáid. Muádi mánuppaje láá oppeet kuullâm majemuu čalluu maŋa já ko talle lâi skammâ, te tääl lii jo kiđđâpeeivjorgáldâh lappâd já piäiváš já vielgis muottuuh čuovviitteh puoh.
Mun lijjim ubâ moonnâm oho sämikielâlii máttáátteijee sajasâžžân (illá kal opâttim maiden) já oholoopâ val Máárjápeeivijn Hettaast vuovdâšmin tuojijd, nuuvt et čuovâ lasanem mield čoggâšuveh kustoo meiddei puohláán homáh, iä tuš táváliih pargoh. Onnáá peeivi iäskán lam kiergânâm čokkáđ ráávhust tiättur paaldân já tipšođ ašijdân já ubâ váhá smiettâđ, mane mun poorgâm tom maid poorgâm.
Riemmim jurgâliđ vuossâmuu Harry Potter -kirje, já kiergânim muádi oho tassaaš niäljád lohon ovdil ko eres homáh tolvuu puoh ääigi. Tot lii lamaš munjin iänááš äigiájánâs ige makken olmâ pargoid, nuuvt et tot ovdán talle ko ovdán, mut tot lii tommit eresláán pargo ko muu “leibijurgâlusah” ete tot piäjá jurduid joton aaibâs eresnáál, eromâšávt kielâkevttim háárán.
Sarnum jieht neeti peht sämikielâ jiešvuođâin já iäláskitmist oovtâ Liksjuo säämiluokan (Ruotâpeln), já talle te iberdim jieš-uv mondiet mun lam kiärgus pieijâđ naavcâid HP jurgâlmân, veik tot ij tuođânálásávt kuássin virgálávt almostuu tâi jis almostuvá, te máhđulávt kiännii čeepib jurgâlussân. Tot lii adelâm munjin oppeet uđđâ uáinu sämikielân já jurgâlmân. Vistig-uv tot hástá muu tutkâđ já vijđediđ muu jieččân sänirááju eenâb ko mihheen eres maid mun tääl poorgâm.
Já nubben – tot puáhtá meiddei išediđ iärásijd puáttiđ sämikielâ luus já finniđ toos uđđâ uáinu. Pottereh láá puohháid uápis mainâseh, já toi kielâ já muštâlemvyehi láá še uáppáh iänášáid. Ige tot lah kulloo häittidâm ete maaŋgah láá jo luuhâm toid suomâ- tâi eŋgâlâškielân. Tast lii savâstâllum mottoom verd ete maggaar kielâ kalga vuovâs párnái- tâi nuorâimainâsist leđe vâi tot lii iberdettee já makkuutteijee, já maaŋgâ tove tot ferttee-uv leđe oovtkiärdánub ko maid sämikielâ valdâlemnaavcah tuođâi suovâččii.
Mut jis maainâs já ton kielâ láá jo uáppáh, te jieččân mielâst puáhtá leđe meiddei nuuvt, ete togopeht tot puáhtá leđe meiddei pyeri niävu uápásmiđ sämikielâ sänirááju viijđesvuotân já valdâlemnavccáid. Eidu tagarijn teevstâin sämikielâ iäskán páštá-uv! Vuovâs ettâmvuovij uuccâm já smakkiistâllâm lii puoh hittârumos já virkosmitteemus uási oles projektist, já jis tot addel meiddei iärásáid suotâs luhâmuš, te ain pyereeb 🙂
Muđoi mana kal pyereest, mii táálust lii uđđâ Tijdâ-nommâsâš ruánááeennâmpennuu vielpis mii lii tääl 12 okkod puáris, uáli juurbâs (ko šoddâdeijee lâi piemmâm váhá liijkás iäljárávt) já masa jo palottem já puohâi ustev. Muu jieččân Tiiggâl-peenuv váhá ujostâl tom ige maka tieđe maht toin kolččij sierâdiđ!
Mun lam skappum olssân val vistešaddoid, joba oovtâ sanijáá mii lii ain kyevti oho maŋa elimin. Lasseen must láá val kumimuorâ ađai fiikus, tullâkyevdimuorâ ađai traakkimuorâ, jukkapalmu, ohtâ smavvâ tillandsia, kähvimiestâ já kyehti puttâljuka. Kähvimiestâ lii vaijaam hyeneeht jo maaŋgâ oho, mut lii kuittâg ain elimin ige innig koočât loostâid, veik toin láá-uv ain koške ruškis tiälhuh.
Mun lijjim lasseen oovdeb oholoopâ njuškottemkuursâst já peessim algâttiđ argâvuoddui njuškottem, já uáli maaŋgâs mist lijjii sämikielâliih nuuvt et peesâim siämmást val sämikielâ sárnuđ. Taan oholoopâ jiem peessâm fáárun ko lijjim Hettaast, mut tääl must lii-uv njuškottiđ muádi meetter ovdil ko taarbâš smiettâđ maiden uđđâ aašijd. Ááigum tuođâlávt meiddei valmâštiđ toid já val máttááttâllâđ čyeldim-uv mottoom kooskâst. Tađe várás kale koolgâm toollâđ puudâ eres pargoin já vuáijuđ olmânáál, ko mudoi oro ete mihheen ij ovdán já homáh tuše siäháneh ovdebist.
Mudoi eellim jotkâšuvá siämmáá náál ko ovdil-uv, já nuuvt lii-uv pyeri.
Updated on 28 tammikuun, 2020
Pyeri pyhámestpeivi, ááhuh já äijiheh
Onne lii vuossâmuš pyhámestpeivi äijih jäämmim maŋa; viiđâd maŋa ko ákku vuolgij.
Jiem lah vala kiergânâm cokkiittiđ kinttâlijd, jiemge lah vala rávhudâm tâi mudoi pasottâm peeivi. Roovvâdmáánu lâi tievâ čuákkimijd, eres pargoid já meripeeivijd moiguin lâi pággu kiergâniđ. Meridim-uv talle kyehti, kuulmâ oho tassaaš ete jiem ubâ smietâgin päikkipargoid (maid jiem kal mudoigin smietâ) ovdil ko lam juovdâdâm puoh tienâspargoid já luáttámuštoimâhommáid.
Tääl oho väivin, ko táálu lii tievâ luonijd já pennuusoksâmijd, mutâ nube tááhust oro pyerrin peivin čurgiistiđ jyevdivâšâid meddâl já siämmást suogârdiđ jáámmám huolhijd já sii elimijd.
Mun lam lamaš toin naalijn luholâš, ete ááhuh ja äijih lijjii puohah kuulmâs (eeni eeči jaamij jo tovle ovdil ko lijjim šoddâm) nuuvt kuhháá mield muu elimist. Puohah sist lijjii tehálâš uási muu pärnivuođâst já juáháš hammij muu olmožin jieijâs náál, veikkâ lijjii iveh moin jiem ennuv lamaš siiguin tohâmušâin. Mutâ taggaar lii vaarâ nuorâvuotâ.
Eromâšávt äijih pirrâ pajanii jurduuh kieskâd, ko ohtâ kuhesáigásâš sämipolitijkkár já toimâtteijee lâi čáállám čalluu páihálâš loostân. Suu saavâin jiem kal tubdâm jieččân äijih. Tiäđust-uv mun jiem tubdâm jiemge puáhtámgin tubdâđ suu siämmáá náál ko suu ahasâš já áigásâš ulmuuh, ja tondiet ličij hitruu kuullâđ eenâb toin ulmuin kiäh suu tubdii.
Äijih lâi tovle kieldâpolitikist mield SMP ovdâsteijen, ige sun kuássin kal muu tiäđui mield perustâm nuuvt puásuituálust ko kuudijngin. Koddepivdem nuuvâi Aanaar kuávluin jo ovdil stuorrâäijih aaigijd ige tot lam aainâskin toin naalijn ellee uássin muu suuvâ elimist innig äijih aaigij.
Kyelipivdo tiäđust-uv lâi jieijâs äšši. Äijihist muštám ain vuossâmužžân kyelihaajâ suu pihtsijn; sälttirávducavâstuvâid leeibi alne; kyelipottáák. Sun lijkkui meiddei passeeđ uuvnâst känijuolgijd já riisi, tâi potákkijd, aainâs-uv talle ko mij párnáipárnááh lâim kyesist. Muštám suu kukkâsijd kärbisreeisuin, já majeláá elimist ko mun-uv tipšum suu pääihist váháš ääigi, suu sämikielâg skalkkâsaavâid já mainâsijd. Tom sun kiergânij muin ettâđ, ete tunhân sáárnuh eivi čielgâ sämikielâ, veikkâ talle sun lâi jo jieijâs sanijguin tommit puáris já vaibâm, ete ij vaijaam riemmâđ munjin kielâmiäštárin ko lijjim väldimin mii sämikielâ maassâd.
Äijih ij perustâm sämipolitikist ton mield maid mun muštám, tâi aainâskin sun ij sárnum ton pirrâ. Suu jurduuh toi aašij háárán láá pááccám must kulâhánnáá, tâi kullum ellee huolhijn. Sämiääših urruu muu pärnivuođâst perruu koskâsâš kuárus saijeen, ko tiettim kale ete mij lep sämmiliih, mut toi aašij pirrâ ep sárnum talle ko äijih eelij. Uccáá ton maŋa-uv.
Rávásmuudijn já majeláá jieččân elimist mun lam kalle finnim tievâsmittiđ motomijd oosijd puoh tast, mii paasij sárnuhánnáá, mutâ mihheen ij pyevti tevdiđ tom saje moos kulá suu jieijâs sääni já juurdâ. Toiguin jiem uáivild sämipoolitlâš jurduid, peic suu jieijâs eellim muštâlus já feerimijd. Toos mun ferttiim tuuttâđ, mutâ loopâst mun lam kuittâg luholâš, ete sun lâi miiguin tääbbin nuuvt kuhháá ko lâi. Jurdâččâm ain tyeli tääli vaigâdis aaigij, ete manos maht manneš, oskom ete sunjin, siämmáánáál ko ákkurookán já stuorrâäijiháid já -áhhoid puoh tehálumos lii, ete mij párnááh piergip já miävlup ovdâskulij taan maailmist, mii lii jorgettâm eivi nubepelij ton rääjist ko sij ellii.
Takkâ äijiheh, ááhuh, já puohah oovdeld puáttám hyelhih – mij aibâšep tii, epke tuše ohtii ivveest, mutâ jieškote-uvnáál tij leppeđ kuittâg uási mist já jotevetteđ mield jyehi peeivi, kuus ihánâs juovdâččijm-uv. Onne lii kyelipottáák purrâmuššân, já peevdist lii saje tijjân še.
Lasattâs: Artikkâl kove lii valdum Mudusjäävri riddoost, kost mun tääl aasâm. Täin kuávluin assii meiddei mii tovláámus tubdum maddâreh. Sijjân-uv vuošâm kyelipittáá, mon lam täin čaasijn pivdám.
Updated on 28 tammikuun, 2020
Saamelaiskäräjälakiuudistus: Kyllä vai ei?
Saamelaiskäräjien hallitus esitti viime kokouksessaan, että viimeisin esitys saamelaiskäräjälain uudistamisesta hylättäisiin. Tällä hetkellä käynnissä oleva prosessi on ollut alusta alkaen hieman kompuroiva, ja toimikunta tarvitsi työhönsä lisäaikaa, ja nyt alkaa vaikuttaa siltä, että saamelaiskäräjille sälytetään vastuu voimakkaasti kritisoidun lakiesityksen kohtalosta.
Saamelaiskäräjien täysistunnolla on maanantaina edessä ikävä työ, sillä meille esitetty kysymys ei ole se, että mitä Saamelaiskäräjät haluaa lailta, vaan se, hyväksymmekö esityksen vai emme. SaKän hallituksen mukaan saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut eivät täyttäneet tarkoitustaan, eikä saamelaiskäräjille varattu tosiasiallista tilaisuutta tulla kuulluksi. Tämä on vahva peruste hallituksen päätökselle esittää hylkäämistä, ja sen pitäisi painaa jonkin verran myös täysistunnossa. Saamelaiskäräjät sai nimetä jäseniä lakiesitystä valmistelleeseen toimikuntaan, mutta se ei vastaa 9 §:n mukaista neuvottelua, ja toimikunnassa tahdin lienevät määränneet hallituspuolueet jäsentensä kautta.
Esitimme Aanaar sämmiliih -yhdistyksen lausunnossa, että lakiesitystä ei tulisi tällaisenaan hyväksyä, vaan sitä tulisi tarkistaa vastaamaan paremmin kv-oikeuden puitteita ja vahvistamaan saamelaisten itsehallintoa. Olen edelleen samaa mieltä. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen käsittelystä tuttu kaava toistaa itseään siinä, että saamelaisten itsehallintoelimen osuus sopimusneuvotteluissa pyritään typistämään yksinkertaiseen kyllä vai ei -kysymykseen.
Nyt kyseessä ei kuitenkaan ole useita vuosia veivattu valtiosopimus, vaan oma kansallinen lainsäädäntömme, enkä voi hyväksyä sitä miten saamelaiskäräjien kokous ohitettiin kesäkuussa kun nykyinen lakiesitys päätettiin julkaista. En myöskään voi hyväksyä sitä, että itsehallintoelimemme pistetään puun ja kuoren väliin valitsemaan kahdesta vaihtoehdosta, josta kumpikaan ei ole saamelaisten laajasti tukema. Sen pitäisi myös painaa, niin täysistunnossa kuin vastuuministeriössä ja hallituspuolueiden sisällä.
Toivottavasti löydämme maanantain kokouksessa jonkinlaisen mahdollisuuden edetä asiassa ja vaikuttaa laajemmin tulevan lain sisältöön. Kun viime kerralla saamelaiskäräjälakia yritettiin uudistaa, prosessi oli kivulias – ja kaatui lopulta eduskunnan kaaokseen ja hallituspuolueiden rakoilevaan tukeen. Osasyy saattoi olla siinäkin, että sakä-laki ja ILO 169 -sopimuksen ratifiointi kytkettiin toisiinsa, mutta päätös ja vastuu oli Suomen lainsäätäjillä.
On vaikea nähdä tulevaa, varsinkin sitä miten tätä lakiesitystä käsiteltäisiin Suomen lainsäädäntöelimissä mikäli sen hyväksyisimme. Saamelaiskäräjille tärkein fakta on mielestäni kuitenkin se, että saamelaiskäräjillä on vastuu omaa kansaa kohtaan ajaa ja kehittää sellaista itsehallintoa, joka tosiasiallisesti palvelee saamelaisia. Jos me emme tee sitä itse, niin sitä ei varmasti tule tekemään kukaan muukaan.
Ennen ja nyt:
- Iltalehti: Henriksson ei luovuta ILO-sopimuksesta – ”Tällaista sirkusta en ole nähnyt”, 10.03.2015
- Saamelaiskäräjät: Saamelaiskäräjien hallitus esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle lakiluonnosta uudeksi saamelaiskäräjälaiksi hylättäväksi, 14.9.2018
Updated on 28 tammikuun, 2020
Pakkâ keesi virkosmittempuddâ
Keesi lii lamâš aaibâs epitáválávt paahâs ige tuše šooŋâi tet. Čaallim vuosmuš sämikielâlâš politik kieđâvuššee blogičalluu oovdebpeeivi Varriistâllâm-blogisân, já tastmaŋa ko lam masa kiergânâm ciälkkámušâi valmâštâlmist, mun jiem maiden vyerdi ko tom ete taam čaitâlm finniiččijm loopâ räi nuuvt ete mii vuoigâdvuotâtile ij aainâskin hiäjuničij čuuvtij.
Mut ton fáádást ij tađe eenâb. Tääl ko pakkâseh láá ennustum ain jotkuđ, kalga pisottâllâđ suoivust, eelliđ vuojâdmin já juuhâđ. Taa muu uđđâ mielâreesept, mii lii siämmáá pyeri vijnáin ko viijnáttáá-uv, já eidu vuovâs puoh servipargoost sieđâlum sämmiláid – hirmâd šiev tarjâmjuhâmuš.
Liävus juhâmuš nommâ veik Peesivyeln keesi.
Räähti juhâmuš njuolgâ nuuvt stuorrâ laasân ko arvâlah tarbâsiđ. Amnâsin vääldi
- oovtâ uási čäcimeelonpittáid
- oovtâ uási mineralčääsi (olmâ Vichy lii pyeri, tast lii natrium!)
- oovtâ uási jeggijuŋŋâsääpi (om. Pirkkast lii pyeri taggaar ”säppijuhâmuš”)
Já jis tuođâi lii tárbu, te leškii laasân vala
- ucánjihhii Laplandia Puolukka -vodka (tâi ton sullâsii)
Pyeremus lii navdâšiđ jävrriddoost pennuu jurssâm crocsih jyelgist, mut tuáimá muđoi-uv. Tuáivup peri ete luosah, ráávduh já kuávžureh piergiitteleh ege toi kođočääsih lieggân meendu ennuv!
Updated on 28 tammikuun, 2020
Muádi sääni sämitiggelaavâst
Tääl lii vuod äigi, ko sämmilâš kárttá juristin, almugijkoskâsâš rievti äššitobden sehe mon val eres ääši äššitobden, vâi pastaččij väldiđ pele toohâmnáál lahâuđâsmitmân main miäruštâlloo, kii finnee piäsu sämmilij jiešmeridemorgaanân.
Moonnâm haldâttâs ij luhostum uđâsmittiđ sämitiggelaavâ, já ohtân suijân puáhtá anneeđ kuhesáigásâš já ollâ tääsi viäskáristem, main läddliih nuuvt kieldâ- ko ovdâskodetääsist-uv viggii estiđ puoh mii váhá-uv oroi tagarin, ete ličij puáhtám adeliđ sämmiláid mottoom pargoniävu ovdediđ jiešráđálávt jiešhaldâšmis já siskáldâs politikis. ILO 169 paasij vuod peevdi oolâ, tegu 25 ive ääigi lii šoddâm masa ärbivyehin jo ovdâskoddeest, já haldâttâspiäláduvah iä innig majemui merideijee čuákkimijnis tuárjum jieijâs iävtuttâsâid. Tallaš riehtiminister Henriksson keesij iävtuttâsâidis maassâd já st-laavâ uđâsmittem kolgii algâttiđ oppeet uđđâsist.
Tááláš haldâttâspaje ääigi lii väljejum uđđâ toimâkodde valmâštâllâđ lahâuđâsmittem, mast ij ennuv tiettuu olmoošvuoigâdvuođâi tâi algâaalmugrievti äššitubdâmuš. Haldâttâspiäláduvah láá toohâm jieijâs nomâttâsâid jieijâs ulmij vuáđuld, já puáhtá tuše arvâliđ moh toh ulmeh láá. Mielâkiddiivâš kale lii, ete ohtân toimâkode eidusâš jesânin lii Aanaar kieldâ läddlâš kokoomus kieldâpolitijkkár kiän aldemus kuoskâttâs sämmiláid argâpeeivi tääsist sáttá leđe tot, ete sun tárkkoo vaarâ uáli maaŋgâ sämmilii kietâmätkitävirijd Avveel kirdemšiljoost.
Puáđusin toimâkodde ij lah – pyeremus viggâmušâinis huolâhánnáá, ušom – adeliđ oovtâmielâlâš smiettâmuš tâi iävtuttâs sämitiggelaavâ nubástittem várás sijjân meridum toimâpaje siste. Toimâkode mandaat lii-uv tääl juátkojum, já ton ääigi toimâkodde lii meridâm adeliđ mottoom iävtuttâs celkkimnáál. Lahâiävtuttâs puáhtá juáháš eelliđ luhâmin suomâs, ruotâs já kuulmâ sämikielâ Celkkimpalvâlus siijđoin: Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi (VN 675/2018).
Lahâiävtuttâsâst láá pyereh já hyenes peleh, tegu jo lâi vyerdimist. Enâmustáá majemui iivij savâstittám sämmilâšmiäruštâllâmäšši oroččij aainâs-uv paajaabeln kejâdijn monâmin pyereeb kulij, ko toovláš viäruluvâttâllâmmerkkimeh mottoom madârvanhim laapiviäru mäksimist iä innig tuhhiiččij tuođâštussân sii maajeeldpuáttee sämmilâšvuođâst. Lasseen kielâvuáđulâš miäruštâllâm jotkuuččij ovttáin suhâpuolváin kukkeláá, mii lii aainâs-uv muu mielâst pyeri. Arvâlâm, et tääl jo láá puigâ sämmiliih kiäh iä veltihánnáá innig teevdi tááláš laavâ miäldásâš kielâvátámuš. Sämmilij suddâlume läddláid lii jotkum Sämitige vuáđudem maŋa-uv, ege sämikielâi iäláskittem vaiguttâsah kuittâg tiettuu ovdil ko tááláš párnái suhâpuolvâi ääigi.
Täsitiädu tiet toos lii tiävstuv kolgâm lahteđ hirmástuttee sirdumsiättus, mast tááláš sämitige vaaljâpaje jotkuuččij ovttáin ivvijn – jienâsteijein koijâdhánnáá! – já laahâ puáđáččij lavhij mield vuáimán nuuvt, ete ucâlume sämitige vaaljâluvâttâlmân ličij jotkâšuvvee ige vaaljâi äigimuudon čonnum jo ovdil čuávuvâš vaaljâid, mut toin kevttuuččij val puáris laavâ jienâvuoigâdvuođâ miäruštâllâm. Taam ij lah kihheen annaam pyerrin já maaŋgâs láá-uv ciälkkám taggaar sirdumpaje vuástá, sii juávhust almugijkoskâsâš rievti já olmoošvuoigâdvuođâi professor Martin Scheinin.
Tom še puáhtá suogârdâllâđ, ete mondiet ovdâsteijei mere kolgâččij pajediđ 21:st 25:n já siämmást pajediđ ovdâsteijei mere moh ucemustáá kalgeh puáttiđ jyehi kieldâst nuuvt, et Aanaar kieldâ kuávlu finniiččij oles čiččâm tähidum ovdâsteijee olesčuákkimân. Máhđulávt Aanaar kieldâst láá jieijâs intresseh nanodiđ jieijâs vaiguttemvääldi sämitige siste já kevtiškyettiđ Sämitige vuáháduv jieijâs politik jotkân, mii ij eissigin ličij pyeri sämmilij jiešmeerridmân tâi sämitige sajattuv tááhust sämmilij aalmug valjim ovdâstemorgaanin.
Taas (mottoom) kieldâi väldiháputtâllâm nanosmuumân puáhtá lohtuđ meiddei iävtuttum 17 b §, mast adeluvvoo 50 jienâvuoigâdittum sämmilâžân vuoigâdvuotâ kyeđđiđ alguid Sämitige olesčuákkimân. Taggaar ”kansalaisaloite” lii jiešalnees hirmâd šiev juurdâ já tiervâpuáttim meiddei sämitiggevuáhádâhân, mutâ oovtâst kieldâi tähidum ovdâsteijeemeerij nubástitmáin tot puáhtá meiddei puurrâđ Sämitige sajattuv aalmugvaljim ovdâsteijeeorgaanin. Taat lii kale val eenâb arvâlemnáál ko tuođânálásâš.
Já maid mii tääl kolgâččijm porgâđ? Ohtâ olmooš, kiäin mun lam porgâm sämipolitikist kuhháá, eeđâi ete suu mielâst ličij tergâd ete mij ep tuástu já lääiti puoh maid toimâkodde iävtut, já ete ličij tergâd tääl finniđ ááigán sopâmuš moos haldâttâs puáhtá čonâsiđ já pieijâđ ovdâskulij ovdâskoodán. Haldâttâs toorjâ ovdâskoddeest lii meiddei hiäjunâm čuuvtij, já ton-uv tiet puáhtá leđe ete jis lahâiävtuttâs ij finnii noonâ torjuu sämmilijn, tot puáhtá aaibâs pyereest komániđ ovdâskoddeest tegu ovdil-uv keevâi.
Mut pyehtip-uv mii taggaar taktik tiet luoppâđ mainnii vátámušâin já tuoivuin? Pyehtip-uv mij miettâđ laahân mii ij iänááš oro tuárjumin sämmilij jiešhaldâšem ovdedem já kulttuur cevzim, já moos maaŋgah aktivlâš sämmiliih já äššitobdeeh láá uáli kriittisiih?
Muu mielâst mij kolgâp tarvaniđ lahâiävtuttâs hiäjus peelijd já njuolgâ epivuoigâlâšvuođáid. Tot lii stuorrâ pargo eromâšávt sämiservijd, moin maaŋgâst iä lah ubâ haldâttâhpargeeh nurâmin pápárijd já čälimin muuštonmiärkkumijd. Säämi Tyeji stiivrâst mij meridijm-uv kieskâd čuákkimstân ete viggâp ovtâstittiđ vuoimijdân eres servijguin já tuáimeiguin. Äšši lii tuođâi tehálâš já koččâmuš puáhtá leđe sämmilij suddâdem nanosmuumist Suomâst – jis mij tääl karttâp hilgođ taam orgaan, mon lep lamaš mield huksiimin, mijjân šadda vädis tile uđđâs huksimáin já Sämitige tááláš palvâlusâi já mandaat sirdemáin monnii uđđâ lájádâssân tâi ornijdumán.
Já tuođâi, taam mij kolgâččijm porgâđ kesiluámupaje paijeel, vâi toimâkodde uážžu te keesi maŋa vijsođ mii iävtuttâsâin ko lii vistig peessâm vuoiŋâstiđ korrâ pargo maŋa.