Peessim čuávvuđ uáli alda historjálii riehtijotteem neelji veeččâhlii lovettes kyelipiivdost já oovtâ ucjuvlii lovettes viermist, ko lijjim tobbeen tulkkân. Tuámu meridui västideijei pyerrin já tuámmár keejâi sii puohâin lamaš vuoigâdvuotâ pivdeđ kyele. Äšši mana ovdâskulij njuolgist alemus riähtán, kost láá tääl skappuumin nk. ovdâmiärádâs, mii vaiguttičij puátteevuođâst aainâs-uv lahâtulkkuumân sullâsâš kuálástemvuoigâdvuotâaašijn.[1]
Tot ij lah tiäđust, mon kuhháá äšši tobbeen šadda ájániđ, jiemge äälgi täst tutkâđ ääši jieškote-uv peelijd já kevttum riehtivuovijd, peic tom ete keerrivrievti miärádâs še lâi jo alnees historjálâš, já meiddei šiev ovdâmerkkâ nk. strategilâš kerivušmist (strategic litigation). Tot uáivild tom, ete oovtâ riehtiääši kevttih iššeen stuárráb riävtálâš koččâmuš tâi epivuoigâlâš tile čuávdimist[2], já toh lahtojeh uáli távjá olmoošvuoigâdvuođâi olášumán tâi toi olášuuhánnáávuotân.
Taam ääši čuávvum lii tiäđust-uv pajedâm jurduid maaŋgâ eres-uv epivuoigâlâš tile iähtun. Puoh aašijd ij kannat irâttiđ čuávdiđ toin naalijn aainâskin vuosâsaajeest, ko kerivušmist lii ain tot riskâ ete tobbeen sáttá táppáđ. Mutâ láá motomeh ääših, maid puávtáččij kale irâttiđ čuávdiđ kerivijn. Majemuuh iveh láá meiddei čáittám, ete eromâšávt luánduriggoduvâi ávhástâllâm tâi sämmiláid olmoošjuávkkun čyeccee hálbášem iähtun poolitlâš vyevih iä veltihánnáá tuálvu sämmilijd kuussân.
Ovdâmerkkân oovtviärdásâšvuođâváldálâš (OVV) vaaldij kieskâd pele toos, ko mottoom almai lâi kosostâm natsiliipu jieijâs laasân, já piivdij oovtviärdásâšvuotâ- já täsiárvulävdikode (OVTÁLK) kieldiđ tom. OVV oonij tom oovtviärdásâšvuođâlaavâ vuástásâžžân já ete ton tárguttâs lâi rähtiđ almolii saje vajemielâlâžžân já epitorvolâžžân tiätu olmoošjuávhui kuáttá. OVTÁLK keejâi almaa porgâm oovtviärdásâšvuotâlaavâ vuástá já kieldij suu porgâmist nuuvt puátteevuođâst.[3]
Nabai puoh toh kááigáh kiäh levâtteh kiälásijd sämmilij pirrâ? Jyehi ääšist ij finnii kunneeluávkkámääši keriváid, mutâ kustoo meiddei olmoošjuávhu vuástásâš tahon sáttá finniđ monnii laavâvuáimálâš miärádâs. Siämmáánáál puávtáččij aldaniđ tábáhtusâid, main kiinii lii čielgâsávt viggâm huánnuđ sämmilijd kevttimáin paasyevvee vuovijguin sämmilij kulttuurlâš symbolijd tâi stereotiijpâid.
Kávpálâš tooimâin meiddei tagarij siskáldâsâi tiilájeijeid, ruttâdeijeid tâi čaitâččeijeid (om. máinusfinnoduvah) sáttá pijssáđ tuše tot, ete sijjân váldá ohtâvuođâ – sij iä haalijd hiäjus peggim, veikkâ iä kartâččiigin keriváid tâi ubâ OVTÁLK kieđâvušmân. Ovdâmerkkân VisitFinland, kote ráđádâlmij maŋa čuopâi máinusvideostis meddâl sämmilijd hálbášeijee uási (kooveest).
Tääl puávtáččij-uv leđe anolâš čielgâdškyettiđ máhđulâšvuođâid tuálvuđ motomijd sämmilijd kivsedeijee aašijd strategilâš kerivuššâm peht ovdâskulij, jis eres vuovijguin iä lah puáttám puátuseh. Eromâšávt sämmilâšvuotân já sämmiláid olmoošjuávkkun čyeccee aašijd já symbolij kevttimân kyeskee aašijd sátáččij leđe älkkeb ovdediđ kerivijn ko irâttiđ finniđ ulmuid kunnijâttiđ sämmilijd savâstâllâm já máttááttâs vuovvijn, tâi muđoi poolitlávt — taah teivih-uv leđe tagareh ääših, moid ij lah poolitlâš čuávdus ubâ finniimist.
Tot váátá uáli ennuv pargo já olmošlijd resursijd, ko kalga vistig čielgâdiđ magareh máhđulâšvuođah jieškote-uvlágán aašijd lii tuálvuđ keriváid, tutkâđ eres sullâsâš aašijn adelum miärádâsâid já haahâđ äššivyeijee tâi -vyeijeid, tot váátá persovnlâš killeelvuođâ tast kote álgá tâi kárttá äššiuásálâžžân, já loopâst puáđus ij lah kuássin tähidum tagarin mon lii hahâmin. Mutâ sáttá leđe, ete tot lii kuittâg ohtâ máhđulâšvuotâ mon ferttip árvuštâllâđ, ko oppeet roččoop mottoom epivuoigâlâš tilijn.
Čujoseh:
1) Helsingin Sanomat. Saamelaisten kalastuskiista viedään suoraan korkeimpaan oikeuteen, 13.3.2019. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006033509.html (čujottum 27.3.2019)
2) European Center for Constitutional and Human Rights (ECCHR), Glossary: Strategic Litigation. https://www.ecchr.eu/en/glossary/strategic-litigation/ (čujottum 27.3.2019)
3) YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto. Tapausselosteet 2018. Diaarinumero: 393/2018, 19.12.2018. https://www.yvtltk.fi/fi/index/materiaalit/tapausselosteet_3/tapausselosteet2018.html (čujottum 27.3.2019)
Artikkâlkove: Čáittuvááldus VisitFinland Suomâ tälvimáđhâšem mááinusvideost čohčuv 2015, mii onnui sämmilij hálbášeijen já mast ráđádâlmij maŋa čuoppuu meddâl uásih, kost maka-sämmiliih maka-tánssájii maka-kuáđist. Čaallim videost kyevti čalluu talle, ”Irvikuvista, tulevaisuudenkuvista ja kuvien vallasta” 15.9.2015 já ”Mitä saa 200 000 veroeurolla?” 21.9.2015.