Eilen pidettiin vuoden 2018 toinen saamelaiskäräjien täysistunto, ja päivään mahtui muitakin tärkeitä asioita, jotka eivät ehtineet kokouksen asialistalle.

Tällä hetkellä pienin, mutta ehkä tulevaisuudessa jo suurempi asia on se, että inarinsaamelaisasiain neuvottelukuntaa aletaan asettaa loppukesästä. Esitin joulukuun kokouksessa, että Saamelaiskäräjät alkaisi valmistella erillistä neuvottelukuntaa inarinsaamelaisia ja meille tärkeitä aiheita varten. Asia on edennyt sen verran, että täysistunnon alussa tuli tieto, että varsinainen työ alkanee elokuussa. Neuvottelukunnan kokoonpano ja tehtävät ovat vielä täysin auki, ja toivon että pääsemme pian keskustelemaan yhteisömme kesken aiheesta.

Sinä, inarinsaamelainen! Asut sitten kotiseutualueella tai muualla, puhut inarinsaamea tai et – mitä toivoisit yhteiseltä neuvotteluelimeltä? Ja onko sillä edellytyksiä olla jonkinlainen pysyvä ratkaisu inarinsaamelaisten edustukseksi, vai tulisiko sen toiminnassa edistää pysyvämmän, erillisen edustuselimen perustamista? Mitä ajankohtaisia asioita toivoisit neuvottelukunnan käsittelevän ja keitä haluaisit nähdä siellä? Anna kuulua!

Lisäksi hyviin uutisiin kuuluu myös se, että hallinto-oikeus on kumonnut vaalilautakunnan päätöksen hylätä Tanja Sanila ja Sergei Fofonoff ehdokkaina ja valita Veikko Feodoroff luottamusmieheksi ilman vaaleja. Yle uutisoi tänään koltaksi: Tâʹvv-Lääʹddjânnam vaaldšemvuõiǥâs heelǥii saaʹmi ouddooumažvaali vaaʹl-luʹvddkååʹdd tuʹmmstõõǥǥ piijjâd Veikko Feodorooff saaʹmi ouddooumžen, 20.6.2018.

Kirjoitin Facebookiin 14.9.2017 aiheesta:

Vaalilautakunnan asettavat kyläkokoukset, joissa koltta-alueen ulkopuolella asuvat koltat eivät voi vaikuttaa. Luottamusmiesvaali on meille ainoa virallinen osallistumisen muoto omassa päätäntäelimessämme. Niin kauan kuin kolttalaki ja kyläkokousjärjestelmä pysyvät nykymuodossaan, tätä osallistumismahdollisuutta ei tulisi rajoittaa millään hallintoteknisillä syillä.

Ennustin myös, että päätös kumotaan hallinto-oikeudessa, kuten tehtiinkin. Toivon, että mahdolliset valitukset käsitellään nopeassa päiväjärjestyksessä ja pääsemme äänestämään vaaleissa, jotka ovat koltta-alueen ulkopuolella asuville koltille (tosin vain Inarin kuntalaisille) ainoa osallistumisen mahdollisuus.

Eilinen saamelaiskäräjien täysistunto oli itsessään varsin nopea budjettikokous. Aamulla saimme tutustua saamelaiskäräjälakitoimikunnan työn tuloksiin ja tutustua pikaisesti tuoreeseen toimikunnan esitykseen saamelaiskäräjälain muuttamiseksi. Ehdotetut uudistukset ovat mielenkiintoisia, enkä ole ehtinyt perehtyä vielä niihin, mutta jotkut ovat ja seuraan keskustelua mielenkiinnolla. Mistä luovutaan ja mitä voitetaan?

Päivää varjosti vähän harmi siitä, että toimikunnan keskustalainen jäsen ja Lapin kansanedustaja Markus Lohi oli ehtinyt lähettää omat kommenttinsa Lännen medialle jo ennen kuin saimme saamelaiskäräjillä tilaisuuden tutustua ehdotuksiin siitä, missä puitteissa saisimme tulevaisuudessa toteuttaa rajattua itsehallintoamme. Lohen itsensä mukaan kyseessä ei ollut vuoto, vaan kommenttien antamisesta oli sovittu:

Sovimme työryhmässä, että on julkinen klo 9:00, kun pj Hallberg avaa sisältöä käräjien yleiskokoukselle. Toimin siis sen mukaan kuin sovimme. Kerroin myös työryhmän jäsenille, että tulen välittömästi antamaan lausuntoni Lapin Kansalle. Sisältö tärkein.

— Markus Lohi (@MarkusLohi) 19. kesäkuuta 2018

Tarkennan, että vuodot ylipäänsä eivät minua häiritse periaatetasolla, vaan kuten SK:n toimittaja Salla Vuorikoski totesi Twitterissä perustuslakivaliokunnan sote-lausuntoluonnoksen vuodettua, ne kuuluvat toimivaan demokratiaan:

Voi elämä. Nyt kannattaisi eduskunnassa ja valtioneuvostossa vetää henkeä. Vuodot ovat normaali osa länsimaista demokratiaa. Kansa ei mene sekaisin siitä, että heille kerrotaan, mitä eduskunnassa tapahtuu. https://t.co/HtCfmNM6MG

— Salla Vuorikoski (@svuorikoski) 27. toukokuuta 2018

Tämä, ja edelliset vuodot (saamelaiskäräjälakiuudistuksen toimikunnan luonnos, Pohjoismainen saamelaissopimus) hiertävät siksi, että ne ovat vallankäyttöä saamelaisiin nähden. Vuodot ja niiden tietoja julkaisseet tahot alleviivaavat sitä, kenellä on meitä koskevassa lainsäädännössä todellinen valta ja tieto, ja kuka tätä valtaa ja tietoa saa ja voi käyttää.

Saamelaiskäräjien kokous ei ehtinyt keskustella ehdotetuista uudistuksista kokouksessa, joka olisi ollut sille luonnollinen foorumi, koska Saamelaiskäräjät joutui odottamaan virallista tietoa ehdotusluonnoksesta, joka oli suunnilleen kaikilla muilla jo käytettävissä kun tiedotustilaisuus alkoi aamulla. Tämä on suoraa itsehallintoelimemme ja oikeuksiemme ylenkatsomista.

Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi on nyt Lausuntopalvelussa (VN 675/2018), ja suosittelen kaikkia saamelaisia tutkimaan ehdotettuja uudistuksia ajatuksen kanssa. Yhdistyksemme Aanaar sämmiliih tulee antamaan ehdotuksesta oman lausuntonsa piakkoin. Saamelaiskäräjien tiedotteen aiheesta voi lukea Saamelaiskäräjien sivuilta.

Eilisessä kokouksessa pääsimme kuitenkin keskustelemaan Jäämeren rautatiehankkeesta. Enimmäkseen edustajamme ovat hanketta vastaan, ja pari sellaista jotka eivät osanneet sanoa mitään ja odottavat sen sijaan prosessin etenemistä ja lisäselvityksiä – pitipä yksi jopa voimakasta vastarintaa ”näyttelemisenä”. Lisäselvityksittäkin lienee kuitenkin selvä, että rata, jos se toteutetaan Inarijärven pohjoispuolitse piirretyn ratalinjan mukaan, olisi tuhoisaa inarinsaamelaiselle poronhoidolle ja uhkaisi Inarijärven herkkää luontoa ja kalakantoja sekä luontoarvoja, jotka ovat Inarin alueen matkailun elinehto.

Lisäksi Sitowisen selvitykseen liitetty kartta esittelee useita inarinsaamelaisia kiinteitä muinaismuistoja ja kulttuurimaisemia, jotka joko jäisivät radan alle tai sen välittömään vaikutusalueeseen. Liikenneviraston tiedote ja linkit selvityksiin maaliskuulta löytyvät Liikenneviraston sivuilta. Kuvan kartan lähde: Jäämeren radan linjausselvitys, Sitowise, 1.3.2018, s. 59.

Moni iso hanke roikkuu tällä hetkellä ilmassa, ja pelissä on niin yksittäisten ihmisten kuin kansammekin tulevaisuus. Nyt on kerättävä voimat ja vaikutettava siihen, mihin lento päättyy.