Suomeksi

Mitä saamelaiset haluavat?

Kirjoittanut neetainari on

Puoluekokouskausi on ylimmillään, ja pari viikkoa sain jopa yhteydenoton erään puolueen jäseneltä, jota mietityttivät saamelaisille tärkeät asiat ja miten niitä voisi puoluetoiminnassa edistää. Asia jäi mieleen, koska tällaiset pyynnöt ovat suhteellisen harvinaisia.

Jokainen puolue kysyy ja käsittelee toki saamelaisasioita omien ydinarvojensa ja periaatteidensa pohjalta, ja päättää miten ne käytännön toiminnassa näkyvät. Sikäli yksittäinen saamelainen, ei edes saamelaiskäräjäedustaja, ei voi antaa tyhjentävää vastausta siitä, miten kukin puolue voi parhaiten edistää saamelaisten asioita. Kuitenkin saamelaisia koskevia päätöksiä tehdään myös puolueissa, ja silloin päätöksentekoa pitäisi ainakin osittain ohjata hyvä käsitys siitä, mitkä saamelaisille ovat tärkeitä asioita ja arvoja.

Saamelaiskäräjälaki ja siihen sisältyvä saamelaismääritelmä, ILO 169 ja Pohjoismainen saamelaissopimus ovat olleet jo pitkään kuumia perunoita, ja niiden saaman mediahuomion alle jää koko ajan monia tärkeitä ja akuutteja saamelaisten kollektiiviseen hyvinvointiin ja oikeuksiin vaikuttavaa kysymyksiä. Näihin paneutuminen ei vaadi kannan ottamista edellämainittuihin ongelmiin, ja niihin voi suoraan vaikuttaa jopa yksi ainoa oikeassa paikassa oikeaan aikaan istuva valtuutettu tai kansanedustaja. Näitä akuutteja pienempiä asioita ei myöskään tarvitse itse lähteä etsimään: ne ovat jo hyvin tiedossa, ja luettavissa esim. Saamelaiskäräjien vaalikauden toimintaohjelmasta ja vaikka kuluvan vuoden lausunnoista ja toimintasuunnitelmasta.

Tässä taustadokumentteja (ladattu Saamelaiskäräjien dokumenttipankista):

Toki nämä tavoitteet koskevat etupäässä Saamelaiskäräjien omaa toimintaa. Kuitenkin niistä on poimittavissa helposti ohjelma- ja toimenpidemuotoon kirjoitettuna ihan yksittäisiä asioita, joiden edistämiseen tai toteuttamiseen tarvitsemme valtaväestön apua ja hyvää tahtoa.

Omat poimintani:

SOTE/MAKU, palvelut:

  • Maakuntauudistuksessa turvattava saamenkieliset palvelut ja luotava kehittävä ja koordinoiva yhteistyö maakuntien ja SaKän välille.

Sote/maku-uudistus lupaa myös hyvää saamelaisille: saamenkieliset palvelut tulisivat yhden toimijan eli Lapin maakunnan koordinoimiksi, kun nykytilanteessa jokainen kunta, viranomainen ja muu toimija koettaa ratkaista asiat omalla tahollaan miten parhaiten taitaa. Tämän vuoksi saamenkieliset palvelut voivat olla hyvin hajanaisia ja niistä ei välttämättä ole tietoa kaikilla. Yhden toimijan malli olisi selvä parannus nykytilaan.

Se lupaa myös huonoa: saamenkielisten palveluiden toteuttamiseen käytännössä ei ole tähän mennessä kaavailtu ropoakaan erillisrahoitusta. Jokainen joka on ikinä ollut tekemisissä minkään muun kuin suomenkielisen toiminnan järjestämisessä tietää, että tällä mallilla saamenkieliset palvelut jäävät järjestämättä.

Maakuntauudistukseen liittyen Saamelaiskäräjät instituutiona on itse asiassa varoittava esimerkki siitä, millainen asema maakunnilla tulisi tämänhetkisten suunnitelmien mukaan olemaan. Saamelaiskäräjät on toimielin, jolla ei ole mitään käytännön päätös- tai toimeenpanovaltaa muuhun kuin omaan rahoitukseensa, eikä oikeutta kerätä veroja toiminnan tai palveluiden rahoittamiseksi. Kehysneuvotteluita käydään vuosittain ja toivotaan ja rukoillaan, että kykenemme toteuttamaan meille asetetut velvoitteet.

Puolivakavissani esitänkin myös, ihan omasta puolestani, että

  • Saamelaiskäräjille säädettäisiin sakä-lakiuudistuksessa myös verotusoikeus.

Saamen kielten vahvistaminen

  • Joka kunnassa ja saamenkielisiä palveluita järjestävällä taholla tulisi olla oma kielistrategia.

Tätä edistetään nyt esimerkiksi Inarin kunnassa ja sen tarkoitus on suunnitella mm. saamenkielisten kohtaamista ja palveluiden tarjoamista kunnan tai muun toimijan toimissa ja myös rekrytoinnissa. (Inarin kunta selvittää kielistrategian tarpeellisuutta. Inarilainen)

  • Saamen kielten kehittämisen tulisi olla ammattimaista toimintaa, ja Sámi Giellagáldun toiminta tulisi rahoittaa pysyvästi.

Kirjoitin tästä edellisessä blogissani. Ihannetilanne olisi Kotuksen kaltainen itsenäinen tutkimus- ja resurssikeskus.

Perusopetus ja yleissivistävä opetus sekä varhaiskasvatus

  • Saamelaisista tulee olla saatavilla oikeaa tietoa kautta Suomen varhaiskasvatuksesta lukioon.

Esimerkiksi saamelaisten kansallispäivän tuominen osaksi opetusta olisi hyvä lähtötason toimenpide. Tämä on jo joissain paikoissa tullut, ja olisi hyvä saada joka kuntaan saamelaisten kansallispäivän juhla! Aika monessa nimittäin asuu saamelaisia. Saamelaisista kertomisen tulisi tulla mukaan myös muuhun kouluopetukseen, jossa puhutaan Suomessa elävistä kansoista ja kansanryhmistä.

  • Kannustimet esimerkiksi opettajankoulutukseen, vaka-alalle ja sote-aloille hakeutumiseen saamenkielisille.

Erityisesti varhaiskasvatusalan rekrytointia piinaava palkkakuoppa oli keväällä paljon esillä. Palkkauksen taso ja siitä johtuvat rekrytoinnin vaikeudet kasautuvat erityisesti saamenkielisillä työpaikoilla, joilla voidaan tiukan paikan tullen joutua käyttämään epäpätevää työvoimaa. Saamen kielen taidosta nykyään maksettavat kielilisät eivät kannusta ketään jäämään Suomeen töihin, jos vaikkapa Norjan puolella saa paremman liksan koulutusta vastaavasta työstä.

  • Saamelaisten asema alkuperäiskansana huomioidaan valtakunnallisen varhaiskasvatus- suunnitelman perusteiden uudistamistyössä niin, että saamelaislasten oikeus oman kielen ja kulttuurin mukaisiin varhaiskasvatuspalveluihin toteutuu täysimääräisesti.

Käytännössä mm. kielipesien toiminnasta säätäminen lailla.

  • Edistetään opettajankoulutusta, joka ottaa huomioon saamelaisopetuksen kielelliset ja kulttuuriset erityispiirteet, erityisesti saamenkäsityö- ja joikuperinteen osalta.

Lapsella on oikeus omaan kieleensä ja kulttuuriinsa, ja tämä koskee myös saamelaislapsia.

  • Oppimateriaalintuotannon määräraha saamen kielten elvyttämisohjelman mukaisesti.

ERITYISESTI KOLTAKSI JA INARINSAAMEKSI! Materiaalipula on huutava näissä pienissä kielissä.

Kulttuuritoiminta

  • Saamelaisen kulttuurin tuki vastaamaan tarvetta.

Kulttuurimäärärahat, mutta myös saamelaistaiteilijoiden aktiivisempi rekrytointi pitämään näyttelyitä, konsertteja jne. ympäri maata taiteilijoina muiden joukossa. Saamelaisen kirjallisuuden tuki on erityisesti kehitystarpeessa.

  • Sajoksen kehittäminen saamelaisten kulttuurikeskuksena ja Sevettijärvelle perustettavan kolttakulttuurikeskuksen edistäminen.

Tällä haavaa jälkimmäinen on todella pitkässä kuusessa varainkeruuvaiheessa, ja apua tarvitaan suunnitelmien edistämiseen. Asiaa hoitaa Kolttakulttuurisäätiö.

Media

  • Yleisradion saamenkielinen tarjonta ajan tasalle, paremmin resursoitava, itsenäisempi asema Ylen organisaatiossa.

Tämän lisäksi Ylen muiden yksiköiden tuottamat saamelaisia ja muita alkuperäiskansoja käsittelevät sisällöt tulee tehdä asiallisesti ja Ylen arvoja noudattaen. Viittaan tässä Saamelaiskäräjien lausuntoon Yleisradion hallintoneuvoston kertomuksesta eduskunnalle vuodelta 2017 saamenkielisistä ohjelmista ja palveluista, 28.2.2018.

Uutisten ja Unna Junnán lähetysajat tulee saada pois varhaisaamusta ja myöhäisillasta. Myös saamenkielisten lastenohjelmien tekeminen vaatii lisää resursseja ja tekijöitä. Ja saamenkielisiä nuortenohjelmia ei tee juuri kukaan! Yle Sápmin Sohkaršohkka on Suomen puolella lajissaan ainoa.

  • Saamenkielisen vapaan journalismin tuen kehittäminen.

Tällä hetkellä Suomessa ilmestyy yksi ainoa saamenkielinen aikakauslehti, Anarâš lostâ, ja sen rinnalle on lanseerattu nettilehti Lostâ ihan vasta. Kuitenkin tukea varsinaisen ammattilaisten tekemän julkaisun eteen tarvitaan. Viittaan tässä Toimenpideohjelmaan saamen kielen elvyttämiseksi, 2012.

Elinkeinot ja saamelaisen aineettoman kulttuuriperinnön oikeussuoja

Huom – käytännön syistä keskityn tässä käsityöhön. Perinteisistä elinkeinoista kuten poronhoidosta ja kalastuksesta ja niiden toimintaedellytyksistä voi lukea lisää Saamelaisten oikeus-, elinkeino-, kulttuuriperintö- ja ympäristöpoliittisesta toimintaohjelmasta 2016-2019.

  • Käsityöläisten hyvinvointi ja alan taloudelliset toimintaedellytykset kuntoon.

Esimerkiksi alennettu verokanta duodjin myymisessä, helpompi rajat ylittävä taloudellinen yhteistyö (Norjaan vaikeaa ja kallista myydä). Myös käsityöläisten sosiaaliturvan sekä myyntitoiminnan kehittäminen ovat tärkeitä alan kehittymisen ja kannattavuuden kannalta.

  • Saamelaiskulttuurin hyödyntämisen elinkeinoelämässä tulee tapahtua suunnitellusti ja yhteistyössä saamelaisten kanssa.

Otetaan käyttöön eettiset menettelytapaohjeet, joilla varmistetaan saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien toteutuminen osana kulttuuriperinnön ja perinteisen tiedon suojelua ja kestävää käyttöä. Tarvittaessa laaditaan eettiset menettelytapaohjeet, esimerkiksi osana kansallinen artikla 8(j) -työryhmätyötä.

Edistetään tiedotuksen ja koulutuksen kautta eettisten menettelytapaohjeiden käyttöönottoa ja noudattamista saamelaisten kulttuuriperintöä ja perinteistä tietoa koskevassa tutkimuksessa sekä kulttuuriperinnön ja perinteisen tiedon hyödyntämisessä ja suojelussa.

Entä inarinsaamelaiset?

  • Jäämeren radan suunniteltu ratalinjaus Rovaniemeltä pohjoiseen ja Inarijärven pohjois- tai eteläpuolitse Kirkkoniemeen halkoo kaikki tärkeimmät inarinsaamelaisten perinnealueet ja elinkeinoalueet.

Inarijärven herkkä järviluonto ei kaipaa säännöstelyn, ilmastonmuutoksen ja mökkirakentamisen lisäksi enää yhtään häiriötekijää. Toteutuessaan rataliikenteen melu, kemikaalipäästöt ja mahdolliset onnettomuudet vaikuttaisivat järveen suoraan.

Keskeiset porolaitumet ja kulkureitit jäisivät suunnitellun ratalinjauksen alle ja käytännössä lopettaisi laidunkierron.

Inarinsaamelaisten muinaisasuinpaikat, vanhat muuttoreitit ja palvospaikat esimerkiksi Nukkumajoella, Nitsijärvellä ja muualla olisivat suoraan ratalinjauksen alla tai välittömässä läheisyydessä, ja juna kulkisi konkreettisesti yli kotiemme ja esi-isiemme kotien.

  • Inarinsaamelaisia ei tule syrjiä!

Älä siis esiinny asiantuntijana yhteisön sisäisissä asioissa tai puhu inarinsaamelaisten yli meitä koskevissa asioissa. Olemme perustamassa neuvottelukuntaa inarinsaamelaisille tärkeiden asioiden edistämistä varten. Tarvitsemme työrauhaa ja neuvottelutilaa.

Vieläkö jäi jotain puuttumaan? Jätä vaikka kommentti – tai ota suoraan yhteyttä!

Lisäys 2.10.2018: Saamelaiskäräjien ohjelmat ja aloitteet on ladattu Saamelaiskäräjien dokumenttipankista, josta löytyy myös lisää aiheeseen liittyviä asiakirjoja.