Kerkesipä kulua pari vuotta, että sain taas blogin päästä kiinni. Paljon on tapahtunut mutta enimmäkseen asiat eivät muutu – ainakaan saamelaisten oikeuksien edistämisessä. Uuden vuoden ensimmäinen saamelaiskäräjien täysistunto on käsillä. Viime vuonna kokoonnuimme näihin aikoihin Trondheimissa saamelaisten rajat ylittävän yhteistyön 100-vuotisjuhlien puitteissa Trondheimin kaupungintalolla. Juhlamieli ei yltänyt kokoukseen asti, ja toivon, että tämä vuosi käynnistyy paremmissa merkeissä.
Ensimmäinen kausi saamelaiskäräjäedustajana on mennyt paljolti opetellessa työskentelytapoja ja mahdollisuuksia. Olen johtanut saamen kielineuvostoa, mikä on ollut erittäin mielenkiintoinen ensimmäisen kauden edustajan paikka. Kaiken sen keskellä on välillä päässyt unohtumaan, mitä kohti tällä työllä pitäisi pyrkiä. Aina välillä kuitenkin yritän.
Esitin joulukuun 19. päivän täysistunnossa 2017, että Saamelaiskäräjät lähtisi rakentamaan inarinsaamelaisasioiden neuvottelukuntaa niin, että se pääsisi toimimaan mielellään jo 2018 aikana. Esitykseni hyväksyttiin ja se on nyt saamelaiskäräjien talousarvio-toimintasuunnitelmassa. Tehtävää ja soviteltavaa on paljon. Keitä tässä neuvottelukunnassa pitää olla, mikä on sen tarkka mandaatti, ja mikä on sen rooli suhteessa esim. Saamelaiskäräjiin. Väliin jäävien muutaman viikon aikana nämä ajatukset ovat silloin tällöin tietysti käyneet mielessä, mutta konkreettisia tunnusteluja ei ole tehty.
Sitten tuli A-studion saamelaismääritelmäilta 7.2., ja kaikki sovinto vaikuttaa taas saavuttamattomalta. Toivon, ettei ohjelman kärjistämä ristiriitaisuus pääse liikaa värittämään saamelaispolitiikan superloppuviikkoa, joka huipentuu 10.2. totuus- ja sovintokomissioseminaariin. Toivoisin, että kaikki näihin prosesseihin osallistuvat kantaisivat omalta osaltaan vastuuta siitä, ettei keskustelu jumitu täydellisesti. Aina en jaksa uskoa, mutta parasta on kai pitää huolta siitä, että ainakin voin kunnioittaa omaa ja tovereideni työtä saamelaiskäräjillä kansamme edustajina. Jan Saijets, joka osallistui keskusteluun, kirjoitti omalla Facebook-sivullaan järkyttyneensä siitä, millaisen käänteen ilta sai. Olen samaa mieltä.
Edustin yhdistystämme saamelaiskäräjälakiuudistusta valmistelevan työryhmän järjestämässä kuulemistilaisuudessa 25.1. Lausuntomme on luettavissa nettisivuiltamme. Vaikka kuulemistilaisuus keskittyi saamelaismääritelmäasiaan, olemme lausuneet myös tarpeesta parantaa parlamentarismia ja vaalijärjestelmää saamelaiskäräjillä. Toivoisin myös, että tulevissa keskusteluissa ja myös mediassa voitaisiin jatkossa puhua myös muista saamelaiskäräjälain aspekteista kuin harhaanjohtavasti nimetystä saamelaismääritelmästä.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, mitä uumoilin jo vuosia sitten, että suomalaismedia on saanut saamelaismääritelmästä itselleen riitelevät saamelaiset -otsikoita tuottavan ikiliikkujan, ja sille tasolle raportointi suuremmissa mediataloissa todennäköisesti jääkin. Kiitokset niille, jotka jaksavat tehdä syvällisempää toimitustyötä ja tutkia hieman perusteellisemmin näitä aiheita – ei varmasti ole helppoa ulkopuolisille, koska meidän itsemmekin on välillä vaikea pysyä samalla sivulla.