Neeta Jääskö, Sämitige jeessân – Saamelaiskäräjien jäsen 2016-19

Suomeksi alempana >>

Neeta Inari Jääskö

Uánihávt:Takkâ! Spässeb! Giitu! Kiitos! ?✨?

  • Päikkikieldâ: Aanaar*
  • Šoddâm 1985
  • Pajeuáppee k. 04, kollečeppiartesaan
  • Lohá Oulu ollâopâttuvâst sämmilii kulttuur sehe sämikielâ
  • Kulttuurpargee sämityejist teatterân
  • Kielâtäitu njyebžilist ij nuuvt njyebžilân: suomâkielâ, orjâlâškielâ, sämikielâ, ruotâkielâ, tárukielâ; meiddei išedeijeht nuorttâlâškielâ, franskâkielâ já säksikielâ

Váimuääših:

Aanaar já jieččân ulmuuh. Kielâ, tyeji sehe luándu, sämmilij kulttuur vuáđđu.

Kielâiäláskittem lii kuávdáš äšši munjin jo tom-uv tiet, ete tot lii tääl muu pargo, mut kielâ siskeeld meiddei kieŋâlub áárvuid. Mun lam máttááttâllâm sämikielâid olesolmožin, já lam vuámmášâm ete kielâ vááikut ennuv ulmui koskâvuođáid já siärvástâlmân. Kielâi nistem lii cuovkkim säämi ulmui koskâsii já suuvâi siskáldâs viärmáduvâid, já njuolgist vahâgittám sämmilijd kiäh karttii killáđ škoovlâin já asoduvâin assimilaatiotooimâin — sehe mii, sii párnáid já párnáipárnáid. Täsitiäddun kielâi iäláskitmist lii stuorrâ máhđulâšvuotâ meiddei tivvoođ já nanosmittiđ taid koskâvuođâid. Jieččân elimist sämikielâi oppâm lii vijđedâm muu uáinu já iberdâs jieččân almug muštoost, tiäđuin já vásáttâsâin, já adelâm pyereeb ohtâvuođâ jieččân suuhân — sehe elleid ete ovdeeb suhâpuolváid.

Sämityeji lii lamâš munjin nube iäláttâs já vyehi uápásmuđ sämikulttuur jávuttes tiätun já sänittes kielân. Tuoijumáin lam meiddei oppâm árvusmittiđ ovdeeb suhâpuolvâid tááiđu pyevtittiđ muččâdvuođâ korrâ elimân já korrâ aaigijd.

Luándu oro mottoomnáál jiešalnees čielgâ äšši mast perustiđ, mut mist tot lii meiddei eivi uuniik, jieijâslágán, já sämmilij kulttuur vuáđuduvá Säämi luándun maaŋgânáál. Luándu nubástusah já eennâmkevttim čyeccih njuolgist sämikulttuurân. Aanaar kuávlu ovdâmerkkân lii lamâš maaŋgâlov ihheed eivi kiddâ majemui iivij räi mielâiävtulii eennâmkevttimpolitiik iskooslaboratorio, Paččimvei puáđđumist vyebdičuopâmáid. Mii pivdoellee- já kyelinäälih sehe puásuienâmeh láá killám Suomâ jiečânâšvuođâ ääigi eennâmkevttimpolitiikist mast iä lah ennuv jurdâččum sämmilij já eres páihálij ulmui iäláttâsâi já puátteevuođâ pirrâ. Tääl tile lii luhhoost puárránškuáttâm,  já ááigum leđe mield visásmitmin, ete sämmilij vuoigâdvuođah já ärbivuáválii iäláttâsâi táárbuh tuođâi váldojuvvojih vuotân meiddei puátteeääigist, ko šoŋŋâdâhnubástus puáhtá lase háástuid meiddei mijjân. Jiem lah jieš šoddâm eivi kiddâ luánduiäláttâsâin, mut toh láá kuittâg lamâš stuorrâ uássi muu pärnivuođâ elimist, ja anam toid eromâš tergâdin siäiluttiđ.

Säämi luándu lii iäláttâm tääbbin ulmuid jo love tuhháát ihheed, ovdil ko staatah šoddii, ovdil kuáivuttuvâid já luánduperusteijeid, já adelih Sämienâmân tom uuniik luándu mon turisteh já luánduperusteijeeh rähisteh pirrâ Suomâ já Euroop. Täid Säämi ustevijd še kalga motomin muštottiđ, ete toh iäláttâsah še kuleh Säämi luándun.

Taijgijn já maaŋgâi eres aašijgijn mun puđâldâm jyehi peeivi, já ááigum ovdediđ meiddei Sämitiggeest. Takkâ tunjin ko luuhih taam, já tuáivum ete puávtám Sämitiggeest palvâliđ jienâsteijeid nuuvt pyereest ko máhđulâš!

 

*) Sämitiggevaaljâin iävtukkâsâi päikkikieldah váikutteh jeessânvaljimáid nuuvt, ete tááláá laavâ mield jyehi sämikuávlu kieldâst kalga väljejuđ ucemussân kulmâ iävtukkâs.


Neeta Inari JääsköTakkâ! Spässeb! Giitu! Kiitos! ?✨?

Lyhyesti:

  • Kotikunta: Inari*
  • Syntynyt 1985
  • yo kevät -04, kultaseppäartesaani
  • opiskelee Oulun yliopistossa saamelaista kulttuuria ja inarinsaamea
  • kulttuurin sekatyöläinen käsitöistä teatteriin
  • kielitaito sujuvasta vähemmän sujuvaan: suomi, pohjoissaame, inarinsaame, englanti, ruotsi, norja; auttavasti koltansaame, saksa, ranska.

Sydämenasioita:

Inari ja omat ihmiset. Kielet, käsityö sekä luonto, saamelaiskulttuurin konkreettinen perusta.

Kielenelvytys on tällä hetkellä keskiössä ihan siitäkin syystä, että se on työtäni, mutta kieleen sisältyy myös syvempiä arvoja. Olen opetellut saamen kielet aikuisena, ja tullut tässä työssäni huomaamaan, että kieli muokkaa ihmisten keskinäistä kanssakäymistä ja suhteita hyvin syvällisesti. Kielen riistäminen on repinyt rikki niin näitä suhteiden verkostoja ja vahingoittanut sulauttamistoimien kohteiksi joutuneita — sekä meitä, heidän jälkeläisiään, jo useammassa polvessa. Vastapainona kielenelvytyksellä on valtava potentiaali sekä yksittäishenkilöiden että yhteisöjen eheytymisessä ja vahvistumisessa. Minulle saamen kielet ovat myös avanneet sekä laajemman että moniulotteisemman näkymän oman kansan tietoon, muistiin ja kokemuksiin, sekä antanut mahdollisuuden muodostaa syvempiä yhteyksiä omaan sukuun niin nykyhetkessä kuin jo poismenneisiin.

Käsityöt ovat minulle toinen elanto, ja niiden kautta olen tullut tuntemaan paremmin saamelaiskulttuurin hiljaista tietoa ja sanatonta kieltä. Tekemällä olen oppinut myös arvostamaan etenkin edellisten sukupolvien taituruutta ja kekseliäisyyttä tuoda elämään kauneutta vaikeinakin aikoina, vaikeissa oloissa.

Luonto on yhtäältä itsestään selvän oloinen ja toisaalta hyvin erityinen, koko olemassaolomme ja kulttuurimme perusta. Inari on ollut mielivaltaisen maankäytön koelaboratoriona lähes koko Suomen itsenäisyyden ajan, metsähakkuista Inarijärven säännöstelyyn. Kala- ja riistakannat sekä porolaitumet ovat kaikki kärsineet Suomen maankäyttöpolitiikasta, jota on ihan viime vuosiin saakka harjoitettu ilman suurempaa harkintaa sen vaikutuksesta ikiaikaisiin paikallisiin elinkeinoihin. Ilmastonmuutos lisää kotiseutuumme kohdistuvia uhkakuvia entisestään. En ole kasvanut aivan kiinni perinteisissä luontaiselinkeinoissa, mutta kalastus ja poronhoito ovat olleet silti tärkeä osa lapsuudenkotini toimeentuloa, ja ne antavat myös saamelaisalueelle oman luonteensa, jota muualla niin vuolaasti kehutaan.

Aion tehdä kaikkeni sen eteen, että myös muualla pohjoisen kuuluisaa puhdasta luontoa, kiireettömyyttä ja välittömyyttä arvostavat ystävämme muistavat saamelaisten luontaiselinkeinojen erityisluonteen sekä sen, että ne kuuluvat tänne ja ovat saumaton osa luontoamme. Pyrin kykyjeni mukaan myös varmistamaan, että Saamelaiskäräjien politiikassa huolehdimme ympäristömme ja perinteisten elinkeinojemme tilasta — niiden varassa täällä on eletty 10 000 vuotta, ennen Venäjää, Ruotsia, Norjaa tai Suomea ja ennen kaivoksia ja luonnonsuojelijoita, ja haluan, että voimme elää täällä myös ainakin toiset 10 000.

Näiden ja monien muiden parissa askaroin päivittäin, joko käytännön työssäni tai muuten. Haluan olla mukana rakentamassa niin kotiseudulleni kuin saamelaisille yleisesti parempaa tulevaisuutta, jossa kulttuurimme ja elinehtomme ovat turvattuja. Kiitos kun luitte tämän, ja toivon, että voin Saamelaiskäräjillä palvella äänestäjiä mahdollisimman hyvin!


 

*) Saamelaiskäräjävaaleissa kotikunta vaikuttaa jäsenvalintaan siten, että nykyisen lain mukaan jokaisesta saamelaisalueen kunnasta tulee valita vähintään kolme edustajaa