Jis tun ááiguh uásálistiđ sämmilâš kirjeháástun, puávtáh aainâs luuhâđ kiirjijd mon oornigist peri, ađai ij taarbâs algâttiđ eidu toin mon mun lam sattum numeristiđ ovttáin. Meiddei jienâkiirjij kuldâlem reknistuvvoo! Adelâm kuittâg kirjeoonâi nummeeroornigist.

Vuossâmužžân lâi luuhâđ kirje, mon sämmilâš avžuut. Taat ij lah tađe immâšub ko koijâdiđ veikâba kestnii sämmilâš uáppást, hyelhist tâi ustevist, maggaar kiirjijd sij avžuuttellih! Jis kuittâg tiäivá leđe nuuvt, ete tust iä lah sämmiliih kiäin koijâdiđ, mun koijâdillim tuu peeleest motomijd oonâid já loopâst adelâm jieččân avzuuttâsâid.

Toh sämmiliih kiäh västidii, lijjii lijkkum om. taid:

• Niilo Aikio: Tanssi paholaiselle. Orjâlâškielâlâš algâversio Dánsa birui almostui ive 2014 (Davvi Girji).
• Robert Crottet: Kuun metsä – kolttalappalaisten tarinoita. Almostum suomâkielân vuossâmuu keerdi i. 1954, nuorttâlâškielângis nommáin Mannu meäʹcc – Suõʹnnʼjel saaʹmi mainnâz ive 2006 (Sämitigge). Katja Gauriloff elleekove Kuun metsän Kaisa muštâl ei. Robert já Kaisa Gauriloff ustevvuođâst.
• Deborah Harkness: A Discovery of Witches, mii lii All Souls -trilogia vuossâmuš uási. Täst lii rahtum meiddei tv-ráiđu, mii almostui eidupalij HBOst. Jiem tieđe laš-uv almostum suomâkielân.
• Niilo Aikio: Nigá, nooveelčuágáldâh 1 já 2 – almostum orjâlâš-, nuorttâlâš- já anarâškielân.
• Itkonen, T. I. já Koskimies, A. V.: Inarinlappalaista kansantietoutta. Taam puáhtá luođiđ já luuhâđ meiddei neetist Kansalliskirjasto nettisiijđoin!

Lase kirjeavžuuttâsâid kávná meiddei neetist:

• Niillas Holmbergin kahdeksan vinkkiä saamelaiskirjallisuuteen, 2017
• Kirjasampo: Saamelainen kirjallisuus suomessa, 2014 – huám. taah iä lah teknisávt sämmilii avžuuttem kirjeh, mutâ pyehtih heiviđ mudoi taan háástun!
• Saamelainen kirjallisuus. Oktavuohta – Saamelaistietoa opetukseen, Sämitigge.

Já loopâst muu kuttâ kirjeavzuuttâs maid čaallim Nuorra vuoibmi -loostân lijjii čuávuvááh:

• Aikio, Annukka ja Samuli: Tyttö joka muuttui kultaiseksi koskeloksi, kuv. Mika Launis, 1982, WSOY – taat lâi ohtâ muu mielâmiel kiirjijn páárnážin, tâi aainâs-uv kirje mii lii pááccám mielân. Taat lii jurgâlum meiddei sämikielân. Huám ete taam puáhtá kuldâliđ sämikielân Yle Säämi Ellee arkkâduvâst! Kuobžâ-Saammâl Maati sämikielâlâš jurgâlus lii luuhâm Vuolli-Ilmar. >> “Uđđâ ive kumppi” já ”Nieidâ kote šoodâi kollekuálsin”

• Kerttu Vuolab: Valon airut, alg. Čuovgga áirras. Viehâ eromâš roomaan mii vuáđuduvá säämi muštâlemärbivuáhán. Maainâs njuškostâl kyevti ááimu kooskâst, tegu olmooš-uv.

• Kati-Claudia Fofonoff: Maa muovattu toisin päin. Tiivtah táválii ulmuu elimist, almostum meiddei nuorttâlâškielân.
• Laestadius, Ann-Helén: Hei söpö (suomâkielân almostum 2018). Nuorâikirje nuorâ säminieidâ fiäránijn, ko sun uápásmuvá jieijâs suuhân já sämimaailmân.
• Jalvi, Pedar: Lumihiutaleita ja pieniä pakinoita, suomâkielân almostum 2017. Algâtyeji Muottačalmmit almostui 1915.
• Lehtola, Piela ja Snellman (toim.): Saamenmaa – Kulttuuritieteellisiä näkökulmia. Kalevalaseuran vuosikirja 91. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2012. Taat lii tieđâlâš artikkâlčuágáldâh, mutâ viehâ luvâttettee já iberdettee meiddei táválâš ulmuid, já fáálá keččâmkuávluid já tiäđu äigikyevdilis sämitutkâmfáddáid.

Lasseen vala avžuuttâm luuhâđ Annukka já Samuli Aikio toimâttem maainâsčuágálduv Lentonoidan poika (1978), mii lii almostum meiddei orjâlâškielân. Jis máttá orjâlâškielâ, puáhtá lijkkuđ meiddei Máret Ánne Sárá čäällim nuorâikiirján Ilmmiid gaskkas, já ton jotkâuásán Doaresbealde doali. Já jis lijkkoo muumijd já haalijd luuhâđ klassisii muumimainâs, Ilmari Mattus lii jurgâlâm Taikatalvi sämikielân, Tijdâtälvi.

Jis mun selgânâm, te rááhtám mottoom hástusiijđo tâi avžuuttâspaaŋki mottoom palvâlusân tegu goodreads tâi kuusnii. Jis tist láá avžuuttâsah puorijn luuhâmsiijđoin, vuolgâttiđ aainâs munjin! Tain kolgâččij kuittâg kavnuđ jo miinii main algâttiđ háástu!